Psykiatri Claes Andersson tunnetaan paitsi poliitikkona myös jazz-muusikkona ja kirjailijana. Yhteiskunnallinen aktivismi on ollut tärkeä osa Anderssonin uraa. Marraskuun liike 1960-luvulla puuttui mm. asunnottomien, psyykepotilaiden sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin – moni tuolloin esitetty vaatimus on tänä päivänä toteutunut.

Anderssonin mielestä lääkäreissä olisi tänäänkin paljon potentiaalia yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamiseen.

– Lääkärin työ on paljon konkreettisempaa kuin monilla muilla akateemisilla ammattiryhmillä. Lääkärien tuleekin olla selvillä suurista asioista kuten köyhyydestä ja riistosta.

Claes Anderssonin mielestä nyky-Suomessa on piittaamattomuutta. Sitä kuvaa Anderssonin mielestä vaikkapa käyty keskustelu paperittomien oikeudesta terveydenhuoltoon. Andersson muistuttaa myös lähivuosina välttämättömästä vakavasta prioriteettikeskustelusta väestön vanhetessa ja terveydenhuollon resurssien vähentyessä. Päätökset tulevat olemaan suuria ja konkreettisia: kyse on siitä, ketä autetaan ja ketä ei.

“Ihmiset hyväksyvät eriarvoistumisen”

– Lääkärien tulisi pyrkiä toteuttamaan yleistä hyvää, kuten tasa-arvoa hoitojärjestelmässä. Nykyinen yksityistämisvimma on hyvin huolestuttava. Totta kai yksityinen terveydenhuoltopuoli on hyvä olla olemassa, mutta ei saisi olla niin, että julkinen puoli hoitaa Alzheimerin ja muut vakavat kansanterveydelliset ongelmat, ja yksityinen sitten keskittyy valmiiksi terveempiin ja hyväosaisempiin ihmisiin.

– Ihmiset hyväksyvät eriarvoisuuden syvenemisen. Esimerkiksi se, miten paljon nuorempina tietyt ihmisryhmät kuolevat, on erittäin huolestuttavaa.

Andersson muistuttaa kuitenkin, että asiat ovat meillä nyt hyvin. Kun Marraskuun liike aktivoitui 1960-luvulla, Suomessa oli vakavia puutteita mm. vankeinhoidossa ja mielisairaanhoidossa. Marraskuun liike sai alkunsa vuonna 1967 syksyn pakkasöiden surmattua kymmeniä asunnottomia miehiä. Andersson on myöhemmin sanonut Marraskuun liikkeestä, että se opetti hänelle sen, että asiat saattavat muuttua, jos toimii määrätietoisesti ja optimistisesti samanmielisten kanssa.

– Kansalaisliikkeellä voi muuttaa maailmaa, Andersson sanoo tänään.

– Nyt kaikki on sitä paitsi muuttunut: sosiaalisen median ja Internetin avulla voi tunneissa mobilisoida suuria määriä ihmisiä. Marraskuun liikkeen aikaan meillä oli jopa oma kirjapaino: teimme kaiken itse.

Kehitysyhteistyöleikkaukset: “Kyse ei rahasta vaan välinpitämättömyydestä”

Kehitysyhteistyön leikkauksia Andersson kommentoi samoin, kuin paperittomien tilannetta edellä: piittaamatonta.

– Itse uskon, että nuorten naisten koulutukseen ja terveydenhuoltoon panostaminen köyhissä maissa kannattaa. – Ne, jotka vastustavat maahanmuuttoa ja kehitysyhteistyötä, kokevat ilmeisesti todellista uhkaa ulkopuolelta. He ajattelevat, että joku tulee ja pilaa meidän yhteiskuntamme. Kyse ei ole rahasta vaan välinpitämättömyydestä.

LSV tarjoaa suomalaiselle lääkärille kanavan vaikuttamiseen. Syksyksi 2015 LSV suunnittelee mm. seminaaria tasa-arvosta terveydenhuollossa. Kehitysyhteistyöhankkeemme Intiassa, Nepalissa, Somaliassa ja Perussa kaipaavat myös tukeasi!