Lääkärin sosiaalinen vastuu ry

Ympäristö ja ilmasto

Olemme mukana yhteiskunnan ekologisessa jälleenrakennuksessa kohti kokonaisvaltaisesti kestävää elämäntapaa. Sote-sektori on keskeinen palveluiden ja tuen tarjoaja ja sillä on tärkeä rooli ekologisessa jälleenrakennuksessa.

Mitä LSV:n ympäristötoiminta ja sen yhteydessä toimiva Ilmastolääkärit -verkosto tekee?

Ilmastolääkärit ovat lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja eläinlääkäreitä, jotka ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja lajikadosta sekä muista ympäristöongelmista ja haluavat vaikuttaa. Verkostossa on lähes 500 jäsentä laajasti terveydenhuollon eri toiminta-alueilta. 

  • Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon kansallisella tasolla, hyvinvointialueilla ja kunnissa. 
  • Lisäämme tietoa ympäristön ja terveyden yhteyksistä ja toimintamahdollisuuksista terveydenhuollon sisällä. 
  • Haluamme ylläpitää keskustelua, ratkaisukykyisyyttä ja toivon ilmapiiriä koko yhteiskunnassa. 

Verkoston yhteyshenkilönä sekä LSV:n ympäristötoiminnan vetäjänä toimii LL Hanna Rintala (sähköposti etunimi.sukunimi@lsv.fi)

Ilmastolääkäreiden uutisia

Lääkärit: vihreä siirtymä ei riitä

Pitkään on väitetty, että talouskasvu ja tarvittavat päästövähennykset voivat toteutua yhtä aikaa, mutta tämä on osoitettu laajamittaiseksi toiveajatteluksi ja suoranaiseksi viherpesuksi. 

Nykyisellä tahdilla ilmastotietoisimmiltakin mailta kuluisi yli 220 vuotta saada päästönsä vähenemään Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Sinä aikana ne olisivat käyttäneet 27-kertaisesti niille jyvitetyn päästömäärän. Lisäksi päästöjä tulee maataloudesta, metsätaloudesta, maankäytöstä ja kansainvälisestä laiva- ja lentoliikenteestä, joita laskelmassa ei otettu huomioon. (Vogel ym. 2023)

BKT:n kasvattaminen samalla pysyen 1.5 asteen tavoitteessa edellyttää em. mallimailtakin 10-kertaista ilmastotoimien nopeuttamista vuoteen 2025 mennessä. Pariisin sopimuksen tavoitteiden toteutuminen vihreän kasvun avulla on osoitettu siis täysin mahdottomaksi. Päästövähennysten hitaus johtaa maapallon vaaralliseen kuumenemiseen.

Tähän liittyy monia uhkia. Myös Suomi kärsii ilmaston muuttumisesta: helleaallot voimistuvat, myrskytuhot ja tulvat sekä toisaalta kuivuus vaivaavat, lumi hupenee, vieraslajit ovat jo täällä, maatalouden tuotanto-olot muuttuvat. Nämä heijastuvat myös ihmisten terveyteen. Jo nyt nälänhätä, luonnonkatastrofit ja helteet aiheuttavat sairauksia ja kuolemaa erityisesti hauraissa väestöryhmissä. 

Talousajattelu on sovitettava talouden ekologisiin reunaehtoihin. On korkea aika jättää talouskasvuun perustuva politiikka taaksemme ja ymmärtää olevamme jo kasvun jälkeisessä aikakaudessa. Kasvun jälkeinen talouspolitiikka tähtää fossiilisen energian välttämiseen ja ylipäätään energian kysynnän vähentämiseen ja suuntaa taloudellista ajattelua uudelleen. Päämääränä on oltava ihmisten tarpeiden täyttyminen riittävällä, yhdenvertaisella ja hyvinvointia lisäävällä tavalla.

Ilmastonmuutoksen ohella toinen aikamme suuri haaste, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, on läheisesti sidoksissa materiaalien käyttöön ja kulutukseen. Konkreettisia keinoja energian ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseen ovat mm. tuotteiden eliniän pidentäminen, kasvispainotteiseen ruokavalioon tähtäävä maatalouspolitiikka, lihaksilla liikkuminen arjessa, joukkoliikenteen saatavuuden parantaminen, lentämisen minimoiminen sekä turhan rakentamisen välttäminen hyödyntämällä jo olemassa olevaa rakennuskantaa. 

Lääkärit vaativat, että Suomi kantaa vastuunsa ja toimii esimerkkinä 

Globaalisti meidän ei ole enää mahdollista ylläpitää nykyisen kaltaista materiaalista elintasoa. On välttämätöntä auttaa ihmisiä vähentämään kulutusta ja sopeutumaan materiaalisesti niukentuviin oloihin. Suomalaiset ovat tutkimusten mukaan valmiita luopumaan elintasostaan, jos siten hillitään ekologisia ongelmia (HS 2023). Tiedetään, että ihmiset ovat muutosvastarintaisia mutta sopeutuvaisia. 

Kaikki Suomen suuret lääkärijärjestöt ovat allekirjoittaneet ilmastohätätilajulistuksen. Siinä vedotaan päättäjiin, jotta he tekevät kaikki ne vaikeat ja epämieluisat päätökset, joita tarvitaan siirryttäessä kohti kestävää yhteiskuntaa. Nopea päästöjen vähennys voidaan tehdä ottaen talouden perustaksi ekososiaalisen hyvinvoinnin periaatteet. 

Lääkärin Sosiaalinen Vastuu Ry
Ilmastolääkärit -verkosto

26.10.2023


Lähteet:

Vogel ym: Is green growth happening? An empirical analysis of achieved versus Paris-compliant CO2–GDP decoupling in high-income countries. 2023 Lancet Planetary Health.

HS 15.2.2023: Yli puolet suomalaisista valmiita tinkimään elin­tasostaan ilmaston vuoksi

Ilmastokriisi, terveys ja ruoka

Ilmastolääkäreiden ja Elokapina Lääkäreiden jäsenet tuottavat materiaalia ilmastokriisin ratkaisujen tueksi. Lataa alla olevasta linkistä informatiivinen juliste vaikkapa vastaanottohuoneen seinälle tai ilmoitustaululle. Julisteessa esitetään tiiviisti ja kannustavasti planetaarisen ravitsemuksen ja kestävän elämäntavan hyödyt ihmiselle ja maapallolle.

Ilmastokriisi on terveyskriisi

Ilmaston lämpeneminen on merkittävä uhka sekä ihmisille että muille eläimille. Tarvitaan pikaisia toimia, jotta lämpötilan kohoaminen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen saadaan pysäytettyä.

Koko ruoantuotantojärjestelmän arvioidaan perinteisesti aiheuttavan noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Arviolta 60-70% tästä syntyy eläinperäisen ravinnon – kuten lihan ja maitotuotteiden – tuottamisesta. On kuitenkin myös esitetty, että luvut ovat liian alhaisia ja jopa 50% kaikista ihmisen tuottamista ilmastopäästöistä johtuisi eläintuotannosta. (1) Myös ravitsemuksellisesti täysin turhat sokeriruokoviljelmät vievät arvokasta viljelypinta-alaa ja niiden tieltä raivataan sademetsää (2).

Samaan aikaan elintapasairauksien yleistyminen on jo pysäyttänyt odotettavissa olevan eliniän pitenemisen. Sokeriaineenvaihdunnan ja verisuonten rasvoittumisen lisäksi päivittäiset valintamme vaikuttavat muun muassa kroonisten keuhkosairauksien, syöpien, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien, muistisairauksien sekä mielenterveyden ongelmien syntyyn. Liikunnan puutteen, ylipainon, tupakan ja alkoholin ohella myös epäterveellinen ruokavalio on keskeinen syy edellä mainittujen sairauksien yleistymiseen.

Mikä ruokavaliossamme sitten on niin epäterveellistä? Suomalaiset saavat ravinnostaan liian vähän kasviksia ja liikaa tyydyttynyttä rasvaa, sokeria sekä suolaa. Runsas tyydyttyneen rasvan (mm. juustot ja lihavalmisteet) sekä sokerin saanti lisäävät rasvan kertymistä maksaan. Samat ruoat ovat yhteydessä myös sepelvaltimotaudin kehittymiseen. Lisäksi punainen liha ja lihajalosteet lisäävät syöpäriskiä. Suuret seurantatutkimukset kuten Epic Oxford ja Adventist Health Study ovatkin osoittaneet, että mitä vähemmän eläinperäistä ravintoa ruokavalio sisältää, sen pidempään ja terveempinä ihmiset elävät. (3)

Mitä asialle sitten voitaisiin tehdä? Yksilötasolla voimme jokainen yrittää vaikuttaa siihen, mitä kaupasta ostamme. Terveytemme lisäksi myös luonto ja eläimet kiittävät, kun suosimme kasvikunnan tuotteita.  Yhteiskunnalliset toimet ovat kuitenkin vielä tärkeämpiä. Keskeisimpänä yhteisenä tavoitteenamme tulisikin olla eläinperäisen ruoantuotannon lopettaminen. Tai ainakin sen reilu vähentäminen. Ensimmäinen askel voisi olla maataloustukien suuntaaminen kasvien viljelyyn. Lisäksi epäterveellisille elintarvikkeille (mm. lihaa, maitorasvaa, kananmunan keltuaista tai sokeria sisältävät elintarvikkeet) tulisi asettaa haittavero sekä laittaa pakkauksiin varoitustarrat. Aivan kuten tupakan suhteen on toimittu. Myös tuotteiden asetteluun kaupoissa tulisi puuttua. Terveellisten elintarvikkeiden olisi syytä olla helposti saatavilla ja terveydelle haitallisten tuotteiden enemmän piilossa. Tällaista tuuppausstrategiaa (nudging), jossa terveyttä edistävät vaihtoehdot ovat helppoja, houkuttelevia ja sosiaalisesti hyväksyttäviä voitaisiinkin hyvin soveltaa laajemmin. (4,5)

Edellä mainittujen toimien lisäksi jokainen voi halutessaan tulostaa myös yllä olevan julisteen ja laittaa sen esimerkiksi työpaikan seinälle nähtäville.

Lähteet:

  1. Kohvakka J. Kotimaisen lihantuotannon ekologisuus on pelkkä myytti. Viite – Tieteen ja teknologian vihreät – Blogi. 13.8.2019. https://www.viite.fi/2019/08/13/kotimaisen-lihantuotannon-ekologisuus-on-pelkka-myytti/?fbclid=IwAR0E1AOErRYSQgnqtiRext0bfYEtx_qDOxkk6BntAGRCsI8PqRrPQuHSRGk

  2. De Andrade Junior M ja Watson J. Unveiling the environmental benefits of reducing sugar. The Lancet Planetary Health. 11/2020. https://www.thelancet.com/journals/lanplh/article/PIIS2542-5196(20)30226-6/fulltext

  3. Segovia-Siapco G, Sabaté J. Health and sustainability outcomes of vegetarian dietary patterns: a revisit of the EPIC-Oxford and the Adventist Health Study-2 cohorts. Eur J Clin Nutr. 2019 Jul;72(Suppl 1):60-70. https://www.researchgate.net/publication/328030518_Health_and_sustainability_outcomes_of_vegetarian_dietary_patterns_a_revisit_of_the_EPIC-Oxford_and_the_Adventist_Health_Study-2_cohorts

  4. Lempiäinen J. Lailla eroon sokerista ja lihasta. Suom Lääkäril. 23.4.2021. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/nakokulmat/lailla-eroon-sokerista-ja-lihasta/?public=c7c90bfe65b1589de047f0fe1566710b

  5. Kolehmainen M, Poutanen K, Absetz P, Karhunen L. Tuuppaamalla terveyttä: vihjeet vaikuttavat valintoihin. Suom Lääkäril. 2019;74:811–5. https://www.laakarilehti.fi/pdf/2019/SLL132019-811.pdf

Tiedote: Ilmastolääkärit -verkosto vaatii ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttämistä

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n ympäristötoiminta ja Ilmastolääkärit -verkosto vaatii päättäjiltä nopeita toimia luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisemiseksi ihmisten terveyden takia.

Verkosto on laatinut taustoitetun politiikkasuosituksen puolueille, eduskuntavaaliehdokkaille ja viranhaltijoille. Lue koko suositus otsikon linkistä!

Lääkäreillä on kolme päävaatimusta:

  1. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta ei saa viivästyä muiden asioiden vuoksi. 
  1. Nuorten mielenterveys ja tulevien sukupolvien elämisen edellytykset on turvattava.
  1. Terveydenhuollon on aktivoiduttava ympäristökriisin ratkaisemiseksi.

Ilmastolääkärit mediassa

Helsingin Sanomat 14.2.2024: Ilmaston hätätila on vakava terveysuhka

Lääkärilehti 15.11.2023: Vihreä siirtymä ei riitä

Mikaela Grotenfelt-Enegren, Mediuutiset 9.11.2023: Olisiko jo aika asettaa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ykkösprioriteetiksi talouskasvun sijaan?

Yle:n Aurora – tulevaisuustapahtuma tunturissa 18.11.2022: Näin ilmastoahdistuksen kanssa voi elää

Lääkäriportaali 19.10.2022: Jos potilas ei uskalla edes ottaa kasvisruokavaliotaan puheeksi, missä on vika?

Yle Horisontti 4.9.2022: Lääkkeitä ja luonnonsuojelua? Planetaarisen terveyden vastaanotolla

Mediuutiset 20.8.2022: Neuvoloiden seuraava aluevaltaus voi hyvinkin olla kestävien elämäntapojen aktiivisempi edistäminen

Helsingin Sanomat 8.7.2022: Ilmastoahdistus johti uuteen

Suomen Lääkärilehti 24.9.2021: Ympäristöahdistus näkyy monissa muodoissa

Mediuutiset 22.6.2021: Neuvolakäynneilläkin voi kertoa luontoyhteyden terveys- ja hyvinvointivaikutuksista

Helsingin Sanomat 7.1.2021: Lääkärit julistivat ilmastohätätilan: ilmastokriisi on terveyskriisi, joka uhkaa myös suomalaisten terveyttä

Radio Vega 19.9.2021: Klimatförändringen påverkar också människors hälsa och välmående

Suomen Lääkärilehti 6.11.2020: Ilmastohuoli tulee neuvolaankin

Yle uutiset 5.11.2020: Lahtelaisessa neuvolassa rohkaistaan perheitä vahvistamaan luontosuhdettaan – voisiko lapsen harrastus ollakin metsässä olemista

Akavalainen 31.1.2020: Akavalaiset ilmastotyössä

Suomen Lääkärilehti 1/2020: Ylihoito ei ole kestävää

Neuvolan Kestävä hyvinvointi lapsiperheissä -projektia on esitelty seuraavissa tilaisuuksissa:

Health Care Without Harm Europe:n järjestämä CleanMed Europe 29.11.–3.12.2021.

Futures Conference 2022 Planetary Futures of Health and Wellbeing 15.–17.6.2022 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivä 25.11.2021 (THL)

Lahden Tiedepäivä 24.11

Lääkäriliiton Neuvolatoiminnan 100 v juhlaseminaarin tallenne 6.9.2022

Pohjolan Lääkäripäivillä 31.5-2.6.2022

Päijät-Hämeen ravitsemuspäivällä 17.11.2022

Soten ekologinen jälleenrakennus: Ympäristöystävällisyys osana neuvolan arkea -kokeilu

Lasten syntyessä perheissä ajatellaan maapallon tilaa ja lasten tulevaisuutta, ja asia voi herättää huolta. Kokeilun tavoitteena on kuulla, millaisia perheiden tarpeet kestävien elämäntapavalintojen suhteen ovat ja miten niihin voitaisiin vastata. Kokeilussa Helsingin yliopiston Kudelma -verkoston tuottama koulutus tuo ympäristön ja ekologisen kestävyyden mukaan neuvolan työhön. Kokeilu toteutetaan Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -kokeilurahoituksella ja suunnittelussa on ollut mukana Lahden kaupungin ympäristötoimi.

Lisätietoja kokeilusta.

Tule mukaan toimintaan!

Voit tulla mukaan LSV:n ympäristö- ja ilmastotyöhön ottamalla yhteyttä ympäristöjaoston vetäjään LL Hanna Rintalaan hanna.rintala@lsv.fi.

Liity Ilmastolääkärit-ryhmään Facebookissa.

Lääkärijärjestöjen ilmastohätätilajulistus.

Ilmasto-podcastit

Ilmasto ja terveys, osa 1:

Mitä lääkärit miettivät ilmastonmuutoksesta? Miten voimme suojella luonnon monimuotoisuutta? Mitä olet halunnut lääkärinä tietää ilmastoasioista?

LSV:n ilmasto-podcastissa Kristiina Patjan ja Hanna Rintalan kanssa keskustelemassa THL:n entinen pääjohtaja Juhani Eskola ja keuhkosairauksien ylilääkäri Hanna Tapanainen.

Mitä ovat ne pienet mutta merkittävät asiat, joita ihan tavallinen lääkäri voi tehdä? Toivoa on, nyt on aika toimia!

Ilmastopodcastit

Ilmasto ja terveys, osa 2:

Millainen on ympäristöahdistus? Ketkä kokevat ilmastoahdistusta? Onko vastaavaa ahdistusta esiintynyt yhteiskunnassa ennen? Miten ilmastoahdistuksen kanssa selviytyy? Miten se näkyy lääkärin vastaanotolla?

Toisessa jaksossa lääkärit Kristiina Patja ja Hanna Rintala keskustelevat ympäristötunteista ja – ahdistuksesta. Vieraina ympäristötunteiden asiantuntijat monitieteellinen ympäristötutkija Panu Pihkala Helsingin yliopistosta ja  Tunne ry:n puheenjohtaja ja Aalto yliopiston psykologi Sanni Saarimäki.


Vuosina 2019-2020 LSV:n podcasteja tukee Otto Malmin säätiö.

Lahjoita ympäristötyöhön