Lääkärin sosiaalinen vastuu ry

Ilmastokriisi on terveyskriisi, joka koskee myös suomalaisia

Suomalaiset lääkärijärjestöt vetoavat päättäjiin ilmasto- ja kestävyystoimien vauhdittamiseksi. Ilmastonmuutos on 2000-luvun vakavin uhka ihmisten terveydelle ja ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset näkyvät jo Suomessakin. Vektorivälitteiset taudit, helleaaltojen terveyshaitat ja liukastumiset ovat lisääntyneet. Luonnon ja ihmisen välisen suhteen vaurioitumisen uskotaan lisäävän myös pandemioiden riskiä.

Tehokkaita keinoja kestävyyskriisin ratkaisemiseen on olemassa. Nämä keinot pitää ottaa käyttöön ja päättäjien tulee tehdä kaikki päätökset, jotka turvaavat kestävän tulevaisuuden ja ihmisten terveyden, lääkärit linjaavat kannanotossaan. Keinovalikoima sisältää tutkimuksen, lainsäädännön, verotuksen ja suositukset, joiden avulla ylikulutuksesta siirrytään kestävään, terveyttä ja hyvinvointia suojelevaan yhteiskuntaan. 

Lääkärijärjestöjen ilmastohätätilajulistuksen suojelijana toimii arkkiatri Risto Pelkonen. “Kaikki me olemme yhtä. Ulkopuolisia ei ole. Jokainen on vastuussa elinympäristöstään. Maasta, vedestä ja ilmasta. Itsestä ja toisista. Kukin omien voimiensa mukaan.  Mitä enemmän valtaa, sitä suurempi vastuu”, Pelkonen sanoo.

Terveydenhuolto on sekä osa ongelmaa että sen ratkaisua, todetaan kannanotossa. Lääkärijärjestöt vetoavat alan johtajiin ja ammattilaisiin, jotta kestävyys otetaan terveydenhuollossa kaikkea toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi.

“Me terveydenhuollon ammattilaiset voimme tukea ja nopeuttaa yhteiskunnalle välttämätöntä muutosta kohti kestävyyttä. Kaikki ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta suojelevat toimet turvaavat myös ihmisten hyvinvointia sekä välittömästi että pidemmälle tulevaisuuteen”, toteaa terveyskeskuslääkäri Olga Gilbert. 

Lääkärijärjestöjen ilmastohätätilajulistuksen ovat Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n lisäksi allekirjoittaneet Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Finska Läkaresällskapet, Suomen Yleislääkärit GPF, Suomen Erikoislääkäriyhdistys ry – SELY, Nuorten Lääkärien Yhdistys, Nuorten Hammaslääkärien yhdistys ja Elokapina Lääkärit. Maailman Lääkäriliitto WMA julisti ilmastohätätilan vuonna 2019 ja YK:n pääsihteeri António Guterres kehotti joulukuussa 2020, viisi vuotta Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen, valtioita julistamaan ilmastohätätilan.

Lisätiedot ja yhteydenotot:
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n ympäristöjaoston vastaava Hanna Rintala, hanna.rintala(at)lsv.fi tai 050-5770918.

Oletko etsimämme kehitysyhteistyön ohjelmapäällikkö?

Haemme kasvavaan tiimimme ohjelmapäällikölle työparia hallinnoimaan kehitysyhteistyöhankkeitamme ja kehittämään ohjelmatyötämme. Vastuualueena ovat erityisesti Nepalin, Intian ja Beninin hankkeet (muut vastuut jakautuvat sopimuksen mukaan). Olet vastuussa hankkeiden toiminnan suunnittelusta, seurannasta ja raportoinnista, mukaan lukien taloushallinto. Vastaat tiedotuksesta hankevastuidesi osalta ja osallistut LSV:n varainhankintaan. Toimit tiiviissä yhteistyössä kumppanien, vapaaehtoisten ja muun toimiston henkilökunnan kanssa. Sinulla on vapaaehtoisia innostava työote ja osaat viestiä kehityskysymyksistä selkeästi ja vastuullisesti.

Edellytämme:

– 3-5 vuotta työkokemusta hankehallinnosta (ml vahva kokemus taloushallinnosta)
– Ylempi korkeakoulututkinto tai vastaavat tiedot hankittuna kehitysyhteistyöstä muulla tavoin
– Henkilökohtaista kokemusta vapaaehtoistyöstä tai vapaaehtoisten kanssa työskentelystä
– Ymmärrystä kehityskysymyksistä ja Agenda 2030 tuntemus
– Kokemusta UM:n kansalaisjärjestöille suunnatun kehitysyhteistyön rahoitusmekanismeista
– Erinomaisia Microsoft Office taitoja
– Erinomaista kirjoitetun ja puhutun suomen ja englannin kielen taitoa. Hyvää kirjoitetun ja puhutun ranskan kielen taitoa
– Matkustusvalmiutta ohjelmamaihin

Arvostamme:

  • Työkokemusta kehittyvistä maista
  • Kokemusta ohjelmasuunnittelusta ja tuloksellisuuden ja/tai vaikuttavuuden seurannasta
  • Viestintä- ja varainhankintakokemusta
  • Hyviä kommunikaatio- ja esiintymistaitoja
  • Tiimityöskentelytaitoa monikulttuurisessa ympäristössä

Tarjoamme laajan ja monipuolisen tehtäväkentän osana pientä, mutta dynaamista työyhteisöä Helsingin Etu-Töölössä sekä mahdollisuuden vaikuttaa omiin työaikoihin. Covid-19-epidemian aikana teemme pääsääntöisesti etätöitä.

Tehtävä on määräaikainen vuoden 2022 loppuun 100 % työajalla. Tehtävä alkaa sopimuksen mukaan, mutta mahdollisimman pian.

Lähetä tiivis hakemuksesi, ansioluettelosi ja palkkatoiveesi viimeistään keskiviikkona 25.11.2020 osoitteeseen: rekry(at)lsv.fi. Viestiin otsikoksi ”Ohjelmapäällikkö/sukunimesi.”

Lisätietoa tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Kaisa-Leena Juvonen puhelimitse (044 744 9930) keskiviikkona 18.11. klo 15-16:30 ja maanantaina 23.11. klo 10:30-12.

Kannanotto: Ihmisoikeudet ja kansanterveys TRIPS-päätöksenteon keskiöön

Intia ja Etelä-Afrikka ovat tehneet Maailman Kauppajärjestön (WTO) teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevän TRIPS-neuvoston kokouksessa esityksen COVID-19-pandemiaan kohdentuvien toimien väliaikaisesta erivapaudesta (waiver) osasta TRIPS-sopimukseen liittyvistä velvoitteista. Esityksellä on tarkoitus turvata pandemiaan torjuntaan tarvittavien lääkkeiden ja muiden testaukseen ja hoitoon tarvittavien tuotteiden saatavuus. Esitystä ei hyväksytty, vaan se käsitellään uudestaan TRIPSneuvostossa, ja sen jälkeen WTO:n ministerikokouksessa, joissa EU:n kauppapolitiikan toimivallan mukaisesti jäsenmaita edustaa komissio.

Erivapauksien vaikutus lääkkeiden ja muiden tuotteiden saatavuuteen
Intian ja Etelä-Afrikan esittämä erivapaus kohdentuisi seuraaviin TRIPS-sopimuksen 2. kohdan alaisiin lukuihin: 1. (Tekijänoikeus ja lähioikeudet), 4. (teollismallit), 5. (patentit) ja 7. (julkistamattoman tiedon suoja). Näiden lukujen alaisten artikloiden on katsottu voivan vaikuttaa lääkkeiden ja muiden pandemiaan liittyvien tuotteiden saatavuuteen pandemian aikana. On tärkeää huomioida, että vaikka TRIPS-sopimus mahdollistaa pandemian perusteella pakkolisensioinnin, tämä edellyttää käytännössä mailta omaa tuotantokapasiteettia sekä asian huomioivaa kansallista lainsäädäntöä.

Ehdotettu erivapaus olisi määräaikainen mutta koskisi kaikkia maita. Siten se hyödyttäisi myös sellaisia maita, jotka ovat sitoutuneet olemaan hyödyntämättä sopimuksen joustoja lääkkeiden tuonnissa (Art, 31bis). Ehdotettu erivapaus antaisi valtioille mahdollisuuden pitäytyä halutessaan sopimusvelvoitteissa. Erivapaus antaisi kuitenkin maille selkeämmät ja laajemmat toimivaltuudet suojella kansalaisiaan pandemian aikana edistämällä niiden mahdollisuuksia turvata pandemian kontrolliin kohdentuvien tuotteiden saatavuutta kansalaisilleen

Epidemiaan ja hoitoon kohdentuvat kustannukset ovat marginaalinen osa siitä, mitä sen pitkittyminen tulee maksamaan talouden muille toimijoille. Mikäli WTO:n alaisuudessa voidaan puuttua yksinoikeuksiin ja edesauttaa kansainvälistä kauppaa ja tuotteiden saatavuutta pandemian aikana yhteisillä ja kohdennetuilla toimilla, tämä tukisi myös laajempaa yritysmaailman luottamusta siitä, ettei yritysten toimintaedellytyksiä uhrata pandemiasta hyötyvien yritysten etujen turvaamisen nimissä.

Ihmisoikeudet ja kansanterveys päätösten keskiöön
WTO:n COVID-19-toimiin vaikuttavissa päätöksissä tulisi noudattaa kansalaisjärjestöjen laatimaa kahdeksaa COVID-19-toimien periaatetta, joiden mukaan toimien tulee:

  • Asettaa ihmiset etusijalle
  • Suojella ihmisoikeuksia
  • Olla universaaleja ja syrjimättömiä
  • Olla aikaan sidottuja ja oikeasuhtaisia sekä säännöllisen arvioinnin kohteena
  • Turvata vastuuvelvollisuus
  • Suunnata tukea kaikille maille globaalin solidaarisuuden, yhteistyön ja voimavarojen jakamisen kautta
  • Suuntautua rakentamaan maailmaa, joka on oikeudenmukainen, resilientti ja kestävä
  • Noudattaa Do no harm -periaatetta

Vielä heinäkuussa EU painotti TRIPS-neuvostossa tukeaan pandemian vastaisten toimien priorisoinnille. Kannassaan EU totesi, että kaikki keinot on otettava käyttöön tehokkaiden ja edullisten testien, lääkkeiden ja muiden tarvikkeiden varmistamiseksi pandemian aikana. Kansalaisjärjestöjen raportoinnin perusteella EU kuitenkin painotti neuvoston lokakuisessa kokouksessa, ettei ole näyttöä siitä, että teollis- ja tekijänoikeudet olisivat vaikeuttaneet pandemian
torjumista. Teollis- ja tekijänoikeudet eivät vielä ole nousseet ongelmaksi ensisijaisesti siksi, että uusia tehokkaita lääkkeitä ei ole toistaiseksi tullut markkinoille. Mikäli valtiot jäävät odottamaan, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojan voidaan ensin todistaa hankaloittavan pandemian torjuntaa, on päätöksenteko jo auttamatta myöhässä. Päätökset ja hankinnat tulee voida tehdä nopeasti riittävän tehokkaan pandemiakontrollin mahdollistamiseksi.

Sadat järjestöt ympäri maailman, mukaan lukien terveysjärjestöt UNAIDS ja UNITAID, ovat antaneet vahvan tukensa Intian ja Etelä-Afrikan esitykselle. Ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch ovat myös asettuneet tukemaan esitystä. Lääkärit Ilman Rajoja -järjestö on vedonnut, että valtiot tukisivat esitystä ja puolustaisivat solidaarisuutta ja tasa-arvoista saatavuutta.

Pyydämme Suomen hallitusta aktiivisesti edistämään Intian ja Etelä-Afrikan esityksen hyväksymistä WTO:ssa. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat sitoumukset eivät saa muodostua esteeksi hoitojen, lääkkeiden ja muiden tarvittavien tuotteiden saatavuudelle pandemian aikana. EU:lla on nyt mahdollisuus osoittaa kansainvälistä johtajuutta pandemian globaalissa torjunnassa. Me allekirjoittaneet järjestöt keskustelemme mielellämme tarkemmin kanssanne kirjeessä ilmaistuista tavoitteistamme.


Amnesty International Suomen osasto
Coalition for Research and Action for Social Justice and Human Dignity
Lääkäriliitto
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
Lääkärit Ilman Rajoja (Mèdecins Sans Frontières)
Ympäristö ja kehitys ry

Ilmastolääkäreiden kuntavaaliteemat

Kunnissa tehdään paljon ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia päätöksiä. Ilmastolääkärit ovat koonneet neljä tavoitetta, joiden avulla parannetaan sekä ihmisten terveyttä että ilmaston ja ympäristön tilaa.

Ympäristövaikutusten huomioiminen kaikessa päätöksenteossa

Kestävät hankinnat, energiantuotanto, ekologisesti viisas rakentaminen, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu sekä palveluiden järjestäminen turhaa autoilua karsivaksi ovat kuntapäättäjien vallassa. Läpinäkyvä ja osallistava päätöksenteko tuottaa hyvinvointia kuntalaisille. Kuntalaisilla on oltava osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia kaikissa heidän elinympäristöönsä vaikuttavissa kysymyksissä. Tämä kaikki vaikuttaa kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Lähiluonto suojelee terveyttä

Luonnonympäristöissä oleskelu tutkitusti laskee verenpainetta, tasapainottaa stressihormoni kortisolin eritystä, sekä parantaa ihon ja suoliston mikrobistoa. Se ehkäisee allergioita, atopiaa ja astmaa, autoimmuunisairauksia, sydän- ja verisuonisairauksia sekä tuki- ja liikuntaelinongelmia ja parantaa mielenterveyttä. Mitä luonnontilaisempi ympäristö ja mitä lähempänä asukkaita, sitä vahvemmat ovat positiiviset terveysvaikutukset. Suojeltu lähimetsä lisää parhaimmillaan ihmisten turvallisuuden tunnetta, luottamusta tulevaan sekä työ- ja toimintakykyä.

Mitä laajemmat luonnontilaisten ympäristöjen verkostot, sitä paremmin luonnon uhattu monimuotoisuus saadaan elpymään. Meillä on kaikki syyt suojella oma lähiluontomme, myös tulevaisuuden vuoksi. Kaksinkertaistetaan kuntien suojellut alueet! Muutetaan nurmikoita niityiksi ja kedoiksi, istutetaan joutomaille puita, suojellaan kosteikoita ja varataan luonnontilaisia rantoja kaikkien käyttöön.

Ympäristö terveysliikunnan edistäjänä

Tällä hetkellä suuri osa lyhyistäkin matkoista tehdään autolla: vain noin kolmannes lyhyistä, 2-3 km matkoista tehdään pyöräillen tai kävellen. Samaan aikaan istumatyö on lisääntynyt. Arkiliikunta on luonteeltaan säännöllistä ja vaikuttaa suotuisasti mm. sydän- ja verisuonisairauksiin, muistisairauksiin ja kakkostyypin diabetekseen. Kaavoituksella, väylien kunnossapidolla ja sujuvalla joukkoliikenteellä helpotetaan kuntalaisten siirtymistä liikkumaan lihasvoimalla. Samalla terveydelle haitallisten pienhiukkasten määrä vähenee ja ilmanlaatu paranee liikennemäärien vähentyessä. Kunta on iso työnantaja, jolla on mahdollisuus vaikuttaa oman henkilöstön työmatkaliikkumiseen, esimerkiksi tarjoamalla työsuhdepyöriä, hyvät sosiaalitilat, pyöräpysäköintiä ja työsuhdematkalipun.

Ilmastoystävällinen ruoka edistää terveyttä

Kunnan terveyden edistämistyöllä ja joukkoruokailulla on suuri vaikutus kuntalaisten ravitsemukseen ja terveyteen. Kunnassa tulee myös vähentää ruokahävikkiä sekä lisätä tietoisuutta ilmastoystävällisistä ruokavalinnoista osana terveyden edistämistyötä. Epäterveellinen ruoka ja ylipaino ovat kansantautien, kuten syövän, sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä. Kasvispainotteinen ruokavalio edistää tutkitusti terveyttä. Prosessoidun lihan, ja todennäköisesti kaiken punaisen lihan, runsas käyttö lisää riskiä sairastua suolistosyöpiin. Julkisissa ruokapalveluissa terveyttä voidaan edistää ja ruoan ilmastovaikutuksia vähentää samoilla elintarvikevalinnoilla: välttämällä lihajalosteita, punaista lihaa, rasvaisia maitotaloustuotteita ja lisättyä sokeria sekä tarjoamalla kalaa, runsaasti kasvikunnan tuotteita, kuten täysjyväviljaa, palkokasveja, vihanneksia ja marjoja. Suositaan kotimaista luonnonkalaa ja suomalaista lähiruokaa.

Ilmastolääkäreiden työryhmä/ yhteyshenkilö Mira Mäkelä