Lääkärin sosiaalinen vastuu ry

LSV:n syyskokous lauantaina 11.12.2021

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina 11.12.2021 klo 14 alkaen.

Syyskokous on hybridimuotoinen, eli osallistua voi paikan päällä LSV:n toimistolla (Globaalikeskus, Siltasaarenkatu 4, 7. krs) tai etäyhteydellä Google Meetsissä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, äänivaltaisia ovat yhdistyksen jäsenet.

Etäyhteyden toteuttamiseksi ja tarjoilun mitoittamiseksi, kokoukseen toivotaan ennakkoilmoittautumista tiistaihin 7.12. mennessä. Ilmoittaudu täällä. Kokousmateriaalit lähetetään osallistujille sähköisesti kokousviikolla.

Kokouksen jälkeen noin klo 15:30 alkaen vietämme tupaantuliasia pikkujoulutunnelmissa LSV:n uusissa toimistotiloissa. Ilmoittautumiset samasta linkistä yllä.

Tervetuloa!

Ilmastokriisi on terveyskriisi, joka koskee myös suomalaisia

Suomalaiset lääkärijärjestöt vetoavat päättäjiin ilmasto- ja kestävyystoimien vauhdittamiseksi. Ilmastonmuutos on 2000-luvun vakavin uhka ihmisten terveydelle ja ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset näkyvät jo Suomessakin. Vektorivälitteiset taudit, helleaaltojen terveyshaitat ja liukastumiset ovat lisääntyneet. Luonnon ja ihmisen välisen suhteen vaurioitumisen uskotaan lisäävän myös pandemioiden riskiä.

Tehokkaita keinoja kestävyyskriisin ratkaisemiseen on olemassa. Nämä keinot pitää ottaa käyttöön ja päättäjien tulee tehdä kaikki päätökset, jotka turvaavat kestävän tulevaisuuden ja ihmisten terveyden, lääkärit linjaavat kannanotossaan. Keinovalikoima sisältää tutkimuksen, lainsäädännön, verotuksen ja suositukset, joiden avulla ylikulutuksesta siirrytään kestävään, terveyttä ja hyvinvointia suojelevaan yhteiskuntaan. 

Lääkärijärjestöjen ilmastohätätilajulistuksen suojelijana toimii arkkiatri Risto Pelkonen. “Kaikki me olemme yhtä. Ulkopuolisia ei ole. Jokainen on vastuussa elinympäristöstään. Maasta, vedestä ja ilmasta. Itsestä ja toisista. Kukin omien voimiensa mukaan.  Mitä enemmän valtaa, sitä suurempi vastuu”, Pelkonen sanoo.

Terveydenhuolto on sekä osa ongelmaa että sen ratkaisua, todetaan kannanotossa. Lääkärijärjestöt vetoavat alan johtajiin ja ammattilaisiin, jotta kestävyys otetaan terveydenhuollossa kaikkea toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi.

“Me terveydenhuollon ammattilaiset voimme tukea ja nopeuttaa yhteiskunnalle välttämätöntä muutosta kohti kestävyyttä. Kaikki ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta suojelevat toimet turvaavat myös ihmisten hyvinvointia sekä välittömästi että pidemmälle tulevaisuuteen”, toteaa terveyskeskuslääkäri Olga Gilbert. 

Lääkärijärjestöjen ilmastohätätilajulistuksen ovat Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n lisäksi allekirjoittaneet Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Finska Läkaresällskapet, Suomen Yleislääkärit GPF, Suomen Erikoislääkäriyhdistys ry – SELY, Nuorten Lääkärien Yhdistys, Nuorten Hammaslääkärien yhdistys ja Elokapina Lääkärit. Maailman Lääkäriliitto WMA julisti ilmastohätätilan vuonna 2019 ja YK:n pääsihteeri António Guterres kehotti joulukuussa 2020, viisi vuotta Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen, valtioita julistamaan ilmastohätätilan.

Lisätiedot ja yhteydenotot:
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n ympäristöjaoston vastaava Hanna Rintala, hanna.rintala(at)lsv.fi tai 050-5770918.

Oletko etsimämme kehitysyhteistyön ohjelmapäällikkö?

Haemme kasvavaan tiimimme ohjelmapäällikölle työparia hallinnoimaan kehitysyhteistyöhankkeitamme ja kehittämään ohjelmatyötämme. Vastuualueena ovat erityisesti Nepalin, Intian ja Beninin hankkeet (muut vastuut jakautuvat sopimuksen mukaan). Olet vastuussa hankkeiden toiminnan suunnittelusta, seurannasta ja raportoinnista, mukaan lukien taloushallinto. Vastaat tiedotuksesta hankevastuidesi osalta ja osallistut LSV:n varainhankintaan. Toimit tiiviissä yhteistyössä kumppanien, vapaaehtoisten ja muun toimiston henkilökunnan kanssa. Sinulla on vapaaehtoisia innostava työote ja osaat viestiä kehityskysymyksistä selkeästi ja vastuullisesti.

Edellytämme:

– 3-5 vuotta työkokemusta hankehallinnosta (ml vahva kokemus taloushallinnosta)
– Ylempi korkeakoulututkinto tai vastaavat tiedot hankittuna kehitysyhteistyöstä muulla tavoin
– Henkilökohtaista kokemusta vapaaehtoistyöstä tai vapaaehtoisten kanssa työskentelystä
– Ymmärrystä kehityskysymyksistä ja Agenda 2030 tuntemus
– Kokemusta UM:n kansalaisjärjestöille suunnatun kehitysyhteistyön rahoitusmekanismeista
– Erinomaisia Microsoft Office taitoja
– Erinomaista kirjoitetun ja puhutun suomen ja englannin kielen taitoa. Hyvää kirjoitetun ja puhutun ranskan kielen taitoa
– Matkustusvalmiutta ohjelmamaihin

Arvostamme:

  • Työkokemusta kehittyvistä maista
  • Kokemusta ohjelmasuunnittelusta ja tuloksellisuuden ja/tai vaikuttavuuden seurannasta
  • Viestintä- ja varainhankintakokemusta
  • Hyviä kommunikaatio- ja esiintymistaitoja
  • Tiimityöskentelytaitoa monikulttuurisessa ympäristössä

Tarjoamme laajan ja monipuolisen tehtäväkentän osana pientä, mutta dynaamista työyhteisöä Helsingin Etu-Töölössä sekä mahdollisuuden vaikuttaa omiin työaikoihin. Covid-19-epidemian aikana teemme pääsääntöisesti etätöitä.

Tehtävä on määräaikainen vuoden 2022 loppuun 100 % työajalla. Tehtävä alkaa sopimuksen mukaan, mutta mahdollisimman pian.

Lähetä tiivis hakemuksesi, ansioluettelosi ja palkkatoiveesi viimeistään keskiviikkona 25.11.2020 osoitteeseen: rekry(at)lsv.fi. Viestiin otsikoksi ”Ohjelmapäällikkö/sukunimesi.”

Lisätietoa tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Kaisa-Leena Juvonen puhelimitse (044 744 9930) keskiviikkona 18.11. klo 15-16:30 ja maanantaina 23.11. klo 10:30-12.

Kannanotto: Ihmisoikeudet ja kansanterveys TRIPS-päätöksenteon keskiöön

Intia ja Etelä-Afrikka ovat tehneet Maailman Kauppajärjestön (WTO) teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevän TRIPS-neuvoston kokouksessa esityksen COVID-19-pandemiaan kohdentuvien toimien väliaikaisesta erivapaudesta (waiver) osasta TRIPS-sopimukseen liittyvistä velvoitteista. Esityksellä on tarkoitus turvata pandemiaan torjuntaan tarvittavien lääkkeiden ja muiden testaukseen ja hoitoon tarvittavien tuotteiden saatavuus. Esitystä ei hyväksytty, vaan se käsitellään uudestaan TRIPSneuvostossa, ja sen jälkeen WTO:n ministerikokouksessa, joissa EU:n kauppapolitiikan toimivallan mukaisesti jäsenmaita edustaa komissio.

Erivapauksien vaikutus lääkkeiden ja muiden tuotteiden saatavuuteen
Intian ja Etelä-Afrikan esittämä erivapaus kohdentuisi seuraaviin TRIPS-sopimuksen 2. kohdan alaisiin lukuihin: 1. (Tekijänoikeus ja lähioikeudet), 4. (teollismallit), 5. (patentit) ja 7. (julkistamattoman tiedon suoja). Näiden lukujen alaisten artikloiden on katsottu voivan vaikuttaa lääkkeiden ja muiden pandemiaan liittyvien tuotteiden saatavuuteen pandemian aikana. On tärkeää huomioida, että vaikka TRIPS-sopimus mahdollistaa pandemian perusteella pakkolisensioinnin, tämä edellyttää käytännössä mailta omaa tuotantokapasiteettia sekä asian huomioivaa kansallista lainsäädäntöä.

Ehdotettu erivapaus olisi määräaikainen mutta koskisi kaikkia maita. Siten se hyödyttäisi myös sellaisia maita, jotka ovat sitoutuneet olemaan hyödyntämättä sopimuksen joustoja lääkkeiden tuonnissa (Art, 31bis). Ehdotettu erivapaus antaisi valtioille mahdollisuuden pitäytyä halutessaan sopimusvelvoitteissa. Erivapaus antaisi kuitenkin maille selkeämmät ja laajemmat toimivaltuudet suojella kansalaisiaan pandemian aikana edistämällä niiden mahdollisuuksia turvata pandemian kontrolliin kohdentuvien tuotteiden saatavuutta kansalaisilleen

Epidemiaan ja hoitoon kohdentuvat kustannukset ovat marginaalinen osa siitä, mitä sen pitkittyminen tulee maksamaan talouden muille toimijoille. Mikäli WTO:n alaisuudessa voidaan puuttua yksinoikeuksiin ja edesauttaa kansainvälistä kauppaa ja tuotteiden saatavuutta pandemian aikana yhteisillä ja kohdennetuilla toimilla, tämä tukisi myös laajempaa yritysmaailman luottamusta siitä, ettei yritysten toimintaedellytyksiä uhrata pandemiasta hyötyvien yritysten etujen turvaamisen nimissä.

Ihmisoikeudet ja kansanterveys päätösten keskiöön
WTO:n COVID-19-toimiin vaikuttavissa päätöksissä tulisi noudattaa kansalaisjärjestöjen laatimaa kahdeksaa COVID-19-toimien periaatetta, joiden mukaan toimien tulee:

  • Asettaa ihmiset etusijalle
  • Suojella ihmisoikeuksia
  • Olla universaaleja ja syrjimättömiä
  • Olla aikaan sidottuja ja oikeasuhtaisia sekä säännöllisen arvioinnin kohteena
  • Turvata vastuuvelvollisuus
  • Suunnata tukea kaikille maille globaalin solidaarisuuden, yhteistyön ja voimavarojen jakamisen kautta
  • Suuntautua rakentamaan maailmaa, joka on oikeudenmukainen, resilientti ja kestävä
  • Noudattaa Do no harm -periaatetta

Vielä heinäkuussa EU painotti TRIPS-neuvostossa tukeaan pandemian vastaisten toimien priorisoinnille. Kannassaan EU totesi, että kaikki keinot on otettava käyttöön tehokkaiden ja edullisten testien, lääkkeiden ja muiden tarvikkeiden varmistamiseksi pandemian aikana. Kansalaisjärjestöjen raportoinnin perusteella EU kuitenkin painotti neuvoston lokakuisessa kokouksessa, ettei ole näyttöä siitä, että teollis- ja tekijänoikeudet olisivat vaikeuttaneet pandemian
torjumista. Teollis- ja tekijänoikeudet eivät vielä ole nousseet ongelmaksi ensisijaisesti siksi, että uusia tehokkaita lääkkeitä ei ole toistaiseksi tullut markkinoille. Mikäli valtiot jäävät odottamaan, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojan voidaan ensin todistaa hankaloittavan pandemian torjuntaa, on päätöksenteko jo auttamatta myöhässä. Päätökset ja hankinnat tulee voida tehdä nopeasti riittävän tehokkaan pandemiakontrollin mahdollistamiseksi.

Sadat järjestöt ympäri maailman, mukaan lukien terveysjärjestöt UNAIDS ja UNITAID, ovat antaneet vahvan tukensa Intian ja Etelä-Afrikan esitykselle. Ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch ovat myös asettuneet tukemaan esitystä. Lääkärit Ilman Rajoja -järjestö on vedonnut, että valtiot tukisivat esitystä ja puolustaisivat solidaarisuutta ja tasa-arvoista saatavuutta.

Pyydämme Suomen hallitusta aktiivisesti edistämään Intian ja Etelä-Afrikan esityksen hyväksymistä WTO:ssa. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat sitoumukset eivät saa muodostua esteeksi hoitojen, lääkkeiden ja muiden tarvittavien tuotteiden saatavuudelle pandemian aikana. EU:lla on nyt mahdollisuus osoittaa kansainvälistä johtajuutta pandemian globaalissa torjunnassa. Me allekirjoittaneet järjestöt keskustelemme mielellämme tarkemmin kanssanne kirjeessä ilmaistuista tavoitteistamme.


Amnesty International Suomen osasto
Coalition for Research and Action for Social Justice and Human Dignity
Lääkäriliitto
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
Lääkärit Ilman Rajoja (Mèdecins Sans Frontières)
Ympäristö ja kehitys ry

Mielenterveyden sohvaperunat, jaksona Marja Sannikka

Haluamme esittää mielenterveyden ammattilaisen näkökulmasta huomioita Marja Sannikan viikon takaisesta kohua herättäneestä jaksosta, jossa tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja toimittaja Renaz Ebrahimi keskustelivat rodullistettujen vähemmistöjen asemasta yhteiskunnassa.  

Sarja esitellään ajankohtaisohjelmana, joka etsii totuutta. Tässä tapauksessa jakson nimi ”Hyviä asioita ajetaan huonoilla keinoilla” kertoo, että totuus on päätetty ennakkoon. 28 minuutin jaksosta juontaja käyttää ensimmäiset yhdeksän minuuttia kertomalla katsojille mitä aiheesta pitää ajatella. Piilovaikuttaminen tapahtuu käyttämällä viittä yksipuolista, yksinkertaistavaa, kontekstista irrotettua esimerkkiä sekä ei-asiantuntijan johdateltua mielipidehaastattelua.

Ensimmäisessä vastauksessaan Valtaoja lausuu kehotuksen, jonka toistaa myös myöhemmin: ”Kaikkein ensiksi kannattaa katsoa ympärilleen, että vetikö kukaan muu tästä herneen nenäänsä. Ja jos ei, niin sitten kannattaa mennä peilin eteen, ja katsoa että kenenhän tässä oli syytä loukkaantua ja olinko minä oikeassa. ” Esimerkin kaltaista tunteiden peittämistä ja tunteesta syyllistymistä, tunteiden oikeellisuuden määrittämistä toisten reaktioiden perusteella, tai ylipäätään tunteiden määrittämistä oikeiksi tai vääriksi ei tulisi koskaan opettaa kenellekään.  

Neljän minuutin kohdalla Valtaoja päättää käyttää N-sanan rotusorron perinnettä edustavaa muotoa, huomioimatta vähemmistöjen laajasti ilmaisemaa toivetta, ettei sanaa käyttäisi kukaan kehen sanalla ei viitata. Haastateltava perusteli myöhemmin N-sanan käyttöä sillä, että toinen haastateltavista, lapsena kiintiöpakolaisena Suomeen muuttanut, nimensä ja ulkonäkönsä puolesta kantaväestöstä selvästi erottuva ja avoimesti kohtaamastaan rasismista puhunut Ebrahimi on ”yhtä valkoinen” kuin N-sanaa käyttänyt Valtaoja.  Ebrahimi oli jakson aikana yrittänyt selittää ns. värisokeuden ongelmallisia puolia rasismin kohteiden mitätöinnissä, mutta ei tullut kuulluksi. 

Vastauksena Valtaojan kommenttiin Ebrahimi tuo esiin, mitä tunteita se hänessä herättää: ”Tää on musta ensinäkin todella epämukava, todella epäsensitiivinen ja turvaton tila tällä hetkellä. Et on tosi ikävää, että mä oon tässä tilassa, joudun tähän keskusteluun tällä tavalla.” Tätä kutsutaan tunnepuheeksi. Henkilö pystyy paineisessa tilanteessa ilmaisemaan kokemansa tunteet ja niiden aiheuttajat. Tunnepuhetta harjoitellaan psykiatrialla ja tätä tunnetaitoa on nykyisen mielenterveysstrategian mukaisesti tarkoitus opettaa jo lapsuudesta lähtien osana mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä. 

Mitä seuraavaksi tapahtuu, on tragedia. Ei pelkästään vähemmistöjen, vaan kaikkien tunnetasolla turvattomuutta kokeneiden, eli ihan meidän kaikkien kannalta.  Tässä olisi ollut tuhannen taalan paikka antaa positiivinen esimerkki valtavalle määrälle ihmisiä, miten toimia, kun joku viestii turvattomuudestaan. Pysähtyä, mahdollisesti pyytää anteeksi tai pahoitella tilannetta. Kysyä ainakin, miten voi auttaa, mitä tehdään, että turvallisuuden tunne palaa. Osoittaa koko kansalle, että riippumatta siitä pystyykö toinen ymmärtämään kokemaasi, voit olla turvassa ja sinun on turvallista tuoda tunteesi esille. 
Sen sijaan suoraan ilmaistu, kaikin tavoin aistittava kokemus, ohitetaan täysin piittaamattomasti. Tähän turvattomuuden tilaan jätettynä keskustelua ei olisi tullut jatkaa, eikä kenenkään osapuolen suoriutumista loppuhaastattelussa tulisi jälkikäteen arvioida tai arvottaa.

Miksi tunnepuhe, turvattomuuden tilan sanoittaminen, nosti sitten niin monella karvat pystyyn?  Ihonväriltään ja sukupuoleltaan valta-asemaan kuuluva henkilö sanoitti haastattelun kaltaisten tilanteiden herättävän epäreiluuden kokemuksia, joita ei koe hyväksytyiksi: ”En mäkään oo koskaan saanut olla oma itseni, ei mulla ole mitään turvallista tilaa, jossa näyttää tunteitani. Muakin on kiusattu paljon, ei ihon värin takia mutta muuten, enkä oo koskaan saanut näyttää sen satuttavan. Tuntuu epäreilulta, että miksi noi saa valittaa kun meillä ei oo oikeus sanoa mistään jonkun valtaposition takia.”
Ehkä tämä on osa vuoropuhelun ongelman ydintä. Meillä on valtava määrä ihmisiä, joille ei ole opetettu tunnetaitoja, ja sallittuja negatiivisia tunteita on ollut vain ärsytys, väsymys ja nälkä.
Haastattelun alun kehotus on sisäistetty liiankin hyvin, siihen on kasvettu hammasta purren. Epäreiluuden kokemus korostunee henkilöillä, jotka kokevat tunnepuheen alla olevansa altavastaajia. 

Toki tunnepuhetta voidaan käyttää myös vallankeinona, esimerkiksi pelottelemalla tai uhriutumalla. Silloinkin tulee vastata juuri tunnepuheella. Uhkaavan potilaan kohdatessaan lääkärikin on saanut oppia sanoittamaan tunteensa ääneen: “Nyt tuntuu siltä, että yrität vaikuttaa minuun pelottelemalla.” Sanoittamisen tarkoituksena on pysäyttää tilanne ja tuoda se näkyväksi. 

Koska haastattelussa yritettiin kaikesta huolimatta nostaa tärkeitä teemoja esille, haluamme antaa täydentäviä suosituksia asiaan liittyen; tunnepuheen avainasemaa konfliktinratkomistilanteissa avasivat  22.11.2021 A-studiossa ammattisovittelija Miriam Attias ja tutkimuspäällikkö Shadia Rask THL:stä; Nälkäpäivän edustaman ns. kurjuuskuvaston ongelmallisia puolia mm Suomessa asuvien tummaihoisten identiteetin rakentumisen ja ulkopuolisuuden tunteen kannalta avasivat ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmed ja Maailman kuvalehden päätoimittaja Anni Valtonen 19.11.2021 ohjelmassa Viimeinen sana (YLE). 

Loppuun tunnetaitoharjoite halukkaille: oletko sinä tuntenut joskus tunnetason turvattomuutta? Mikä sen aiheutti, miltä se tuntui? Miten muut reagoivat tilanteeseen, olisitko toivonut heidän reagoivan toisin? Entä oletko tunnistanut muissa turvattomuutta? Miten olet reagoinut, mitkä asiat ovat saattaneet vaikuttaa reagointitapaasi? 
Jos et tunnista itsessäsi koskaan olleen turvattomuuden tunnetta, voit jatkaa harjoitetta miettimällä tilannetta, jossa olet tuntenut jonkin muun helpommin tunnistettavan ja nimettävän negatiivisen tunteen. Onko tämän tunteen taustalla voinut olla primääritunteena turvattomuus?  
Halutessasi voit jakaa näitä ajatuksia läheisesi kanssa ja pohtia miten riita- ja konfliktitilanteissa voisitte parantaa omaa ja toistenne turvallisuuden tunnetta. 

Emma Salusjärvi, psykiatriaan erikoistuva lääkäri, LSVn hallituksen jäsen, joka on aikoinaan hyvää tarkoittaen vailla parempaa ymmärrystä jakanut paljonkin kurjuuskuvastoa

Hélène Virrantaus, yleislääketieteeseen erikoistuva, psykiatriaan perehtyvä lääkäri