Lääkärin sosiaalinen vastuu ry on mukana yhteispohjoismaisessa kannanotossa planetaarisen terveyden ja ilmastotoimien puolesta. Ilmastonmuutos ja luontokato eivät ole pelkkiä ympäristökriisejä – ne ovat suoria uhkia ihmisten terveydelle.

Yhteisessä kannanotossaan lääkäreiden ympäristöjärjestöt Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista ja Irlannista vaativat välittömiä ilmastotoimia. Lääkärit vaativat nopeata luopumista fossiilisista polttoaineista, ilmastokriisin ja luontokadon julistamista terveyskriisiksi sekä terveydenhuollon päästöjen puolittamista vuoteen 2030. Samalla lääkärit nostavat esille vihreän siirtymän terveyshyödyt, kuten puhtaamman ilman, kasvisperäisen ravinnon ja lisääntyvän fyysisen aktiivisuuden.

Allekirjoittajien joukossa on Tuija Männistö, kliinisen kemian professori ja Ilmastolääkäri LSV:ssä. Kannanotto julkaistiin Scandinavian Journal of Public Health -julkaisussa 13.3.2025.

Julkaisemme kannanoton suomeksi käännettynä alla. Alkuperäinen englanninkielinen kannanotto löytyy täältä: The climate crisis is a health crisis: A Statement by Nordic Doctors for Planetary Health and Climate Action

Ilmastokriisi on terveyskriisi: Pohjoismaisten lääkäreiden kannanotto planetaarisen terveyden ja ilmastotoimien puolesta

Vuonna 1993 norjalainen lääkäri Per Fugelli kirjoitti: ”Potilas Maa on sairas.” [1]. Yli kolme vuosikymmentä myöhemmin maapallon tila heikkenee edelleen. Olemme jo ylittäneet useita maapallon systeemien eli elämää ylläpitävän järjestelmämme turvarajoista [2]. Planeettamme on kehittänyt monielinvaurion meidän seuratessamme sivusta. Toivoa kuitenkin vielä on, mutta meidän on toimittava nyt.

Tämän lausunnon ovat kirjoittaneet lääkärit Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Suomesta, Islannista ja Irlannista, ja se on tarkoitettu motivoimaan sekä omia lääketieteellisiä yhteisöjämme että hallituksiamme toimimaan.

Vuonna 2009 The Lancet julisti ilmastonmuutoksen 2000-luvun suurimmaksi uhaksi ihmisten terveydelle [3]. Vuonna 2023 yli 200 lääketieteellistä julkaisua tunnisti ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisen terveyskriisiksi [4]. Näistä ponnisteluista huolimatta tietoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten terveyteen ja toimet terveydenhuollon päästöjen vähentämiseksi ovat edelleen rajallisia. Nykyisiä ponnisteluja ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden kriisin lieventämiseksi on moninkertaistettava ja terveydenhuoltoalan on osallistuttava näihin toimiin kaikilla tasoilla.

Vuotuinen keskilämpötila vuonna 2023 oli 1,45 °C esiteollisen tason yläpuolella, ja vuonna 2024 Pariisin sopimuksen 1,5 asteen nousun raja näyttää jo ylittyneen, mikä tekee siitä kuumimman vuoden mittausten alkamisesta lähtien [5]. Tämän lämpötilan nousun ympäristövaikutukset aiheuttavat jo tuhansia ylimääräisiä kuolemia [6]. Suurin osa hallitustenvälisen ilmastopaneelin tutkijoista ei usko, että pystyisimme pysymään alle 1,5 °C:n keskilämpötilatavoitteen [7].

Pyydämme ihmisiä olemaan luovuttamatta ja ponnistelemaan sitkeästi potilaan parantamiseksi. Ilmastokriisin vaikutukset ovat yksi suurimmista terveydenhuoltoalan haasteista. Meidän on tunnustettava tämä ja toimittava nyt varmistaaksemme, että olemme asianmukaisesti valmistautuneita. Terveydenhuollon ammattilaisina ymmärrämme, että siirtyminen 1,5 asteen elämäntapaan vaikuttaa aineelliseen vaurauteen. Vihreällä siirtymällä ja kestävillä 1,5 asteen elämäntavoille on kuitenkin mahdollista parantaa huomattavasti kansanterveyttä vähentämällä ilman saastumista, omaksumalla pääasiassa kasviperäinen ruokavalio ja lisäämällä fyysisesti aktiivista liikkumista. Terveydenhuollon työntekijöinä meidän on paitsi työskenneltävä palveluidemme päästöjen vähentämiseksi, myös oltava tieteen ääni, joka tiedottaa suurelle yleisölle sekä ilmasto- ja biologisen monimuotoisuuden kriisin vaaroista, että ilmasto- ja luontotoimiin liittyvistä lukemattomista myönteisistä asioista.

Vaadimme terveydenhuollon toimintayksiköitä ja hallituksiamme toimimaan:

1. Fossiiliset polttoaineet: Nopea asteittainen luopuminen fossiilisista polttoaineista on välttämätöntä ilmaston lämpenemisen ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen pysäyttämiseksi. Kansallisten lääketieteellisten järjestöjemme on liityttävä Maailman terveysjärjestöön ja Maailman lääketieteellisiin yhdistyksiin ja allekirjoitettava fossiilisten polttoaineiden lopettamiseen tähtäävä sopimus (Fossil Fuel Non-proliferation Treaty).
2. Terveyskriisi: Terveydenhuollon toimijoiden ja hallitusten tulee julistaa ilmasto- ja biologisen monimuotoisuuden kriisi terveyskriisiksi. Terveydenhuollon työntekijöiden tulee olla selkeä tieteen ääni ja valistaa suurta yleisöä ilmasto- ja monimuotoisuuskriisin kielteisistä terveysvaikutuksista, mutta myös ilmasto- ja luontotoimiin liittyvistä lukemattomista myönteisistä vaikutuksista.
3. Kestävä terveydenhuolto: Terveysalan kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä vähintään 50 % vuoteen 2030 mennessä. Kestävästä terveydenhuollosta ja planeetan terveydestä on tultava lääketieteen koulutuksen keskeisiä osia.

Lisätiedot

Tuija Männistö (kannanoton allekirjoittaja)
etunimi.sukunimi@uef.fi

Hanna Rintala (LSV:n puheenjohtaja)
etunimi.sukunimi@lsv.fi

Viitteet

1. Fugelli P. In search of a global social medicine. Med Conflict Survival 1994;10:85–95.
2. Rockström J, Gupta J, Qin D, et al. Safe and just Earth system boundaries. Nature 2023;619:102–111.
3. Costello A, Abbas M, Allen A, et al. Managing the health effects of climate change: Lancet and University College London Institute for Global Health Commission. Lancet 2009;373:1693–1733.
4. Abbasi K, Ali P, Barbour V, et al. Time to treat the climate and nature crisis as one indivisible global health emergency. Lancet 2023;402:1603–1606.
5. World Meteorological Organization. Climate change indicators reached record levels in 2023. https://library.wmo.Int/viewer/68835/download?file=1347_Global-statement-2023_en.pdf&type=pdf&navigator=1 (2024, accessed 15 October 2024).
6. Ballester J, Quijal-Zamorano M, Méndez Turrubiates RF, et al. Heat-related mortality in Europe during the summer of 2022. Nat Med 2023;29:1857–1866.
7. Carrington D. Hopeless and broken: why the world’s top climate scientists are in despair. The Guardian, 8 May 2024. https://www.theguardian.com/environment/ng-interactive/2024/may/08/hopeless-and-broken-why-the-worlds-top-climate-scientists-are-in-despair (2024, accessed 15 October 2024).