Miksi lääkäri kapinoi?
IPCC:n eli hallitustenvälinen ilmastopaneeli julkaisi vuonna 2018 raportin 1,5 asteen ilmaston lämpenemisen vaikutuksista ympäristöön. Raportti toimi monelle tuntemalleni ihmiselle lopullisena havahtumisena ilmasto- ja ympäristökriisin vakavuuteen. Vaikka raportin keskeiset löydökset 1,5 asteen lämpenemisen – saati 2 tai 3 asteen – vaikutuksista ekosysteemeihin, elinympäristöihin ja ihmisyhteisöihin olivat kylmäävää luettavaa, se tarjosi myös toivoa suunnanmuutoksesta: jos päästöt saataisiin lähivuosina taitettua rajuun laskuun, voitaisiin ilmaston lämpeneminen pysäyttää vain 1,5 asteeseen. Valtioiden nykyisillä lupauksilla päästövähennyksistä ilmasto lämpenee tulevaisuudessa yli 3 astetta – katastrofaalisin seurauksin.
Samoihin aikoihin Isossa-Britanniassa perustettiin Extinction Rebellion -niminen liike, joka levisi kuukautta myöhemmin Suomeen Elokapina-nimellä. Extinction Rebellion on ruohonjuuritason ilmasto- ja ympäristöliike, joka toimii hierarkiattomasti ja autonomisesti jo yli 70:ssä maassa. Tämä tarkoittaa, että sillä ei ole johtoa, vaan ihmiset ja paikalliset ryhmät voivat vapaasti toimia liikkeen nimissä, kunhan hyväksyvät sen tavoitteet ja arvot. Extinction Rebellionin toimintafilosofian ytimessä on väkivallaton suora toiminta ja se käyttää kansalaistottelemattomuutta saavuttaakseen tavoitteensa. Liikkeen mukaan perinteiset vaikuttamisen keinot eivät ole saaneet poliittisia päättäjiä ryhtymään tarvittaviin tekoihin ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi. Lisäksi meillä on kova kiire – joka 19 minuutti yksi eläinlaji kuolee sukupuuttoon ja nyt ilmakehään vapauttamamme hiilidioksidi lämmittää maapalloa vielä vuosikymmenienkin päästä. Elämme ratkaisevia vuosia maapallon elinkelpoisuuden kannalta ja osa vuosista on jo heitetty hukkaan. Extinction Rebellion vaatii hallituksia julistamaan ilmastohätätilan ja pyrkii painostamaan niitä nopeisiin, rajuihin päästövähennyksiin, jotta ilmaston lämpeneminen hidastuisi ja kuudes eliökunnan massasukupuutto pysähtyisi.
Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan suurin eksistentiaalinen uhka tällä hetkellä. WHO:n arvion mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa noin 150 000 ylimääräistä kuolemaa vuosittain. Tulevaisuudessa lukema nousee ainakin 250 000:een kuolemaan vuosittain. Ilmastonmuutos aiheuttaa nälänhätää, vaikeuttaa puhtaan juomaveden saatavuutta ja ajaa ihmisiä kodeistaan ja asuinalueiltaan. Lisäksi hyttysten välittämät tartuntataudit leviävät ilmaston lämmetessä laajemmalle, ilmansaasteet vaikeuttavat kroonisia keuhkosairauksia ja äärimmäinen kuumuus asettaa eritoten iäkkäämmät ihmiset riskiin saada lämpöhalvaus ja kärsiä nestehukasta. Ilmastonmuutos on siis myös lääketieteellinen hätätila. Maailman lääkäriliitto on vuonna 2019 julistanut ilmastohätätilan ja kehottanut terveydenhuollon toimijoita mobilisoitumaan ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi ja kansalaisten suojelemiseksi ilmastokriisin vaikutuksilta. Suomen Lääkäriliitto on Maailman lääkäriliiton jäsenjärjestö.
Pian Extinction Rebellionin perustamisen jälkeen muodostui lääkäreistä koostuva Doctors for Extinction Rebellion -kollektiivi, joka on myös osallistunut suoraan toimintaan ilmaston vuoksi ja asettunut tukemaan liikettä. Lääkärin ammatinharjoittamista ohjaavat lääkärin eettisen ohjeet ja kansainvälisessä lääkärinvalassa, Geneven julistuksessa, lausutaan lääkärin tulevan palvella ihmiskuntaa ja kunnioittaa vankkumattomasti ihmiselämää. Suomessa lääkärit vannovat pyrkivänsä palvelemaan lähimmäisiään ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen. Lancetin nykyinen päätoimittaja Richard Horton on vuonna 2019 julistanut tukensa lääkäreiden kansalaistottelemattomuudelle: “Lääkärin velvollisuudet ovat ennen kaikkea yksittäistä potilasta tai tämän palvelemaa yhteisöä kohtaan. Ilmastokriisi on tällä hetkellä suurin yhteisöjämme uhkaava eksistentiaalinen kriisi. Lääkäreillä ja kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla on vastuu ja velvollisuus osallistua kaikenlaiseen väkivallattomaan yhteiskunnalliseen protestiin ilmastohätätilan vuoksi. Se on lääkärin velvollisuus.”
Yli 1000 brittiläistä lääkäriä (ml. BMJ:n päätoimittaja ja useita professoreita) on allekirjoittanut kannanoton, jossa he asettuvat tukemaan Extinction Rebellionin tavoitteita ja väkivallatonta suoraa toimintaa. Britanniassa Doctors for Extinction Rebellionin aktivistit ovat osallistuneet mielenosoituksiin, liimanneet itsensä elinkeino-, energia- ja teollisuusministeriön oviin kiinni sekä lobanneet sairaaloita ja lääkäriliittoja julistamaan ilmastohätätilan ja vetämään sijoituksensa pois fossiilisista polttoaineista. Sveitsissä lääkärit ovat järjestäneet mielenosoituksia ja tempauksia julkisilla paikoilla osana Extinction Rebellionia sekä osoittaneet tukensa parlamenttiaukion valtaamiselle aktivistien toimesta syyskuussa 2020. Lääkärit ovat myös osallistuneet nälkälakkoihin protestoidaakseen hallitusten ilmastopolitiikkaa. Muun muassa brittiläinen lääkäri Cliff Kendall oli nälkälakossa 15 päivää ja ruotsalainen lääketieteen opiskelija Albin Björk puolestaan 13 päivää.
Monien mielestä voi tuntua pöyristyttävältä, että lääkäri osallistuisi tai tukisi suoraa toimintaa. Lääkärit joutuvat kuitenkin pohtimaan työssään eettisiä kysymyksiä, joihin useimmiten ei löydy selkeitä vastauksia. Suora toiminta ja sen tukeminen ilmastokriisin jarruttamiseksi on kenties yksi näistä kysymyksistä. Osa ilmastotutkijoista on todennut, että on olemassa 10 %:n riski, että maapallo lämpenee 6 astetta. Tämän seuraukset olisivat niin tuhoisat, ettemme edes pysty kuvittelemaan miltä maailma silloin näyttäisi. Vertailun vuoksi henkilöllä, joka tupakoi askin päivässä 30 vuoden ajan, on 10 %:n riski kuolla keuhkosyöpään. Tämän tiedon valossa kuka tahansa lääkäri kehottaisi tupakoitsijaa lopettamaan tupakoinnin. Pyrimme lääkäreinä päivittäisessä työssämme nojaamaan mahdollisimman paljon tieteeseen ja tutkimuksiin – nyt ilmastotieteilijät ovat yksimielisiä siitä, että ihmiskunnan on toimittava!
Monista itsestäänselvinä pitämistämme asioista on kamppailtu historian saatossa juurikin lakeja rikkomalla. Kansalaistottelemattomuuden tunnusmerkkejä ovat, että sillä pyritään muuttamaan joko epäoikeudenmukaiseksi koettua lakia, saavuttamaan oikeuksia eri ihmisryhmille tai muuttamaan vääräksi ja epäoikeudenmukaiseksi koettua politiikkaa. Kansalaistottelemattomuus koetaan useimmiten viimeiseksi vaihtoehdoksi, kun kaikki muut keinot ovat osoittautuneet hedelmättömiksi ja halutaan nopeaa muutosta. Toiminta myös tehdään omilla nimillä ja kasvoilla, ja siitä seuraavat rangaistukset ollaan valmiita kärsimään.
Historiasta meillä on useita esimerkkejä onnistuneista väkivallattomista, suoraa toimintaa käyttäneistä liikkeistä. Britanniassa naisten äänioikeudesta taistelleet suffragetit sekä Yhdysvalloissa kansalaisoikeuksistaan kamppailleet afroamerikkalaiset käyttivät nimenomaan kansalaistottelemattomuutta saavuttaakseen poliittiset vaatimuksensa. Kansainvälisesti lääkärit ovat tehneet poliittista vaikuttamistyötä pitkään, esimerkiksi kylmän sodan aikaan ydinsodan ehkäisemiseksi. Lääkärit ovat myös viime vuosina toimineet tavoilla, joita voisi luonnehtia suoraksi toiminnaksi. Australiassa lääkäreitä uhkailtiin vankilatuomioilla heidän tuotuaan julkisuuteen australialaisissa säilöönottokeskuksissa siirtolaisia kohtaan tehtyjä ihmisoikeusrikkomuksia. Monissa Etelä-Euroopan maissa on kriminalisoitu siirtolaisten auttamista Välimerellä ja esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestön pelastuslaivan henkilökuntaa vastaan on nostettu syyte laittoman maahanmuuton edesauttamisesta. Myös Suomella on kansalaistottelemattomuuden historia. 1970- ja -80-lukujen taitteessa Koijärvi-liikkeeksi kutsuttu kansanliike pyrki estämään arvokkaana lintujärvenä tunnetun Koijärven kuivaamisen väkivallattoman vastarinnan keinoin. Mukana liikkeessä oli muun muassa lääkäri, LSV:n perustajajäsen ja nykyinen Helsingin kaupunginvaltuutettu Kati Juva.
Lääkäreiden ammattikunta nauttii Suomessa laajaa luottamusta ja lääkärit ovatkin vuodesta toiseen arvostetuimpien ammattien joukossa. Mikäli lääkärit asettuvat tukemaan ilmastokriisin jarruttamiseksi tarvittavia keinoja ja vaatimaan nopeita päästövähennyksiä, voi tällä olla vaikutusta yleiseen mielipiteeseen. Perinteiset vaikuttamisen keinot ovat epäonnistuneet ravistelemaan hallituksia pois toimettomuudestaan. Kansanedustaja Anna Kontula kirjoittaa kirjassaan Muuri suorasta toiminnasta näin: “Historia muuttuu harvoin yksinomaan muodollisen politiikan voimalla. Tärkeissä ja isoissa asioissa siihen tarvitaan erilaisten voimien yhteisponnistelua – puheita parlamentissa, allekirjoituksia vetoomukseen torilla, ostopäätöksiä marketissa, solidaarisuutta verkossa. Usein tarvitaan myös toimintaa, joka selkeästi astuu tielle ja kyseenalaistaa.”
Meillä on kiire. Meillä on velvollisuus toimia, jotta emme jättäisi lapsillemme ja lapsenlapsillemme elinkelvotonta, kuolevaa planeettaa. Tiedämme mitä tapahtuu, jos emme tee mitään. Jos kuitenkin päätämme toimia ja tarttua tilaisuuksiin ilmasto- ja ympäristökriisin pysäyttämiseksi, meillä on mahdollisuus olla luomassa parempaa tulevaisuutta kaikelle elävälle maapallolla.
Kanerva Rautila, lääketieteen kandidaatti