Hankkeen käynnistysvuonna tehty laaja lähtötilannetutkimus on tehnyt näkyväksi kuilun tiedon ja arjen mahdollisuuksien välillä. Vaikka hygieniasta tiedetään, resurssien puute estää toimimisen tiedon mukaisesti. Hanke vastaa tähän viemällä ratkaisuja yhteisötasolle ja vahvistamalla yhteisöjen omaa toimijuutta.

Hankkeen tavoitteena on vähentää äiti- ja lapsikuolleisuutta ehkäisemällä infektioita ja vahvistamalla hygieniakäytäntöjä erityisesti syrjäisillä alueilla yhteisölähtöisin keinoin.

Ensimmäisen vuoden keskeisin saavutus oli laajan lähtötason tutkimuksen suunnittelu ja toteutus. Yli 2 000 ihmistä eri puolilta Beniniä tavoittanut tutkimus tuotti tärkeää tietoa hygieniakäytännöistä, tartuntojen ehkäisystä sekä äitien ja vastasyntyneiden terveydestä. Vahva tietopohja luo perustan tulevien vuosien työlle.

Tieto ei yksin riitä – arjen esteet hidastavat muutosta

Tulokset osoittavat, että tieto hygienian merkityksestä on monin paikoin olemassa, mutta rakenteelliset esteet – kuten puhtaan veden, saippuan ja kuukautishygieniatarvikkeiden puute – rajoittavat mahdollisuuksia toimia tämän tiedon mukaisesti. Erityisesti naisille ja tytöille kasaantuu vastuu perheen hygieniasta tilanteessa, jossa resurssit ovat rajalliset. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi tyttöjen poissaoloina koulusta kuukautisten aikana.

Nuoret muutoksen tekijöinä kouluissa

Vuoden loppupuolella käynnistettiin koulujen terveyskasvatustoiminta. Opettajia ja oppilaita koulutettiin hygieniaan, tasa-arvoon ja tartuntojen ehkäisyyn liittyvissä toimissa. Tämän jälkeen kymmenet nuoret osallistuivat kilpailuun, jossa he tuottivat omia hygienia-aiheisia viestintämateriaaleja. Kyseessä oli pilotti, jonka pohjalta toimintaa on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi myöhemmin tänä vuonna. Nuorten rooli tiedon välittäjinä on keskeinen vahvuus, joka tukee viestien leviämistä yhteisöissä.

Perinneparantajat osana terveyden kokonaisuutta

Hankkeessa on tunnistettu myös perinneparantajien tärkeä rooli osana terveyspalvelujärjestelmää. Syrjäisillä alueilla he ovat usein ensimmäinen kontakti terveysongelmissa. He ohjaavat ihmisiä hakeutumaan tarvittaessa sairaalahoitoon, ja kokevat olevansa osa terveydenhuollon kokonaisuutta. Ottamalla perinneparantajat mukaan hankkeeseen voidaan vahvistaa ihmisten oikea-aikaista hoitoon hakeutumista ja rakentaa siltaa virallisten ja epävirallisten palveluiden välille.

Toimijuus vahvistuu yhteisöissä

Hanke vahvistaa myös yhteisöjen omaa toimijuutta. Naiset ja tytöt saavat käytännön taitoja infektioiden ehkäisyyn, ja yhteisötyöntekijöitä koulutetaan tukemaan ihmisiä sekä hygienian parantamisessa että oikea-aikaisessa hoitoon hakeutumisessa. Näin ihmiset eivät ole vain tiedon vastaanottajia, vaan aktiivisia toimijoita oman ja yhteisönsä terveyden edistämisessä.

Ensimmäisen vuoden perusteella hanke on luonut vahvan tietopohjan ja käynnistänyt toimivia pilotteja, jotka tarjoavat hyvän lähtökohdan toiminnan laajentamiselle. Tämä luo kestävän perustan hankkeen seuraaville vaiheille.

Hanketta toteutetaan yhteistyössä kahden paikallisen kumppanin kanssa: Abomey-Calavin yliopiston mikrobiologian laitos (L’Unité de Recherche en Microbiologie Appliquée et Pharmacologie des substances naturelles eli URMAPha) sekä kansalaisjärjestö CeRADIS (Centre de Réflexion et d’Actions pour le Développement Intégré et la Solidarité), ja sitä rahoittaa Suomen ulkoministeriö.