Lakimuutos jättää paperittomien terveyspalveluihin tulkinnanvaraa
Eduskunnan hyväksymä lakimuutos rajaa paperittomien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Lakiin sisältyy useita poikkeuksia, mutta kokonaisuudesta uhkaa tulla sekava. Hyvinvointialueet voivat kuitenkin edelleen päättää toisin ja helpottaa tilannetta huolehtimalla jatkossakin paperittomien välttämättömistä sosiaali- ja terveyspalveluista.
Eduskunta äänesti 26.11.2025 paperittomien välttämättömien sosiaali- ja terveyspalveluiden heikentämisen puolesta. Tämä tarkoittaa, että lain tullessa voimaan hyvinvointialueilla ei enää jatkossa ole velvollisuutta huolehtia maassa vailla oleskeluoikeutta olevien paperittomien välttämättömistä sosiaali- ja terveypalveluista, vaan ne rajataan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pelkkiin kiireellisiin.
Useat ryhmät ovat saavat edelleen terveyspalveluita
Lakiin sisältyy kuitenkin useita poikkeuksia: Lapset saavat edelleen laajat palvelut, eli samat kuin hyvinvointialueiden asukkaat. Vammaiset ihmiset saavat vammaansa liittyvän kiireettömän hoidon. Raskaana olevien ja synnyttäneiden neuvolaseurannasta sekä välttämättömistä terveyspalveluista huolehditaan myös tulevaisuudessa. Lisäksi välttämätöntä hoitoa on jatkossakin annettava jokaiselle, mikäli antamatta jättäminen olisi “ilmeisen kohtuutonta” tai aiheuttaisi väestölle, muulle henkilölle taikka alaikäiselle “vakavan vaaran”. Viime kädessä lääkäri päättää hoidon antamisesta yksilöllisen tapauskohtaisen arvion perusteella.
On hyvä, että nämä poikkeukset on saatu sisällytettyä lakiin. Kokonaisuudesta uhkaa kuitenkin tulla sekava ja monitulkintainen. Tämä voi kuormittaa jo valmiiksi paineen alla työskenteleviä terveydenhuollon ammattilaisia entisestään. Terveysaseman kiireisessä ympäristössä ei aina ole aikaa perehtyä tarkasti voimassa olevaan lakiin ja sen muutoksiin. Luvassa on todennäköisesti epäselviä käytäntöjä, sekaannuksia ja mielivaltaista päätöksentekoa. Ohjeistuksesta ja koulutuksesta on huolehdittava tarkasti, jotta haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset saavat heille kuuluvan hoidon.
Hyvinvointialueet voivat päättää palveluiden tarjoamisesta jatkossakin
Hyvinvointialueet voivat edelleen tehdä paikallisia päätöksiä huolehtiakseen sairauksien oikea-aikaisesta hoidosta ja kansanterveyden ylläpitämisestä. Helsinki ja Varsinais-Suomi ovat näin jo toimineet. Oireiden varhainen tutkiminen, kroonisten sairauksien hoito ja seuranta, lääkityksestä huolehtiminen, rokotukset, välttämätön hammashoito sekä mielenterveyspalvelut ovat asioita, joita ei ole järkevää evätä keneltäkään. Todennäköisesti hyvinvointialueet, jotka päättävät jatkossakin tarjota kaikille paperittomille välttämättömiä palveluja, tulevat säästämään myös rahaa, kun ihmisten ei tarvitse hakeutua komplikaatioiden myötä kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Myös terveydenhuollon henkilöstöä on näin mahdollista säästää eettiseltä stressiltä ja ylimääräiseltä kuormitukselta.