Ilmastolääkäreiden politiikkasuositukset

Uusien ravitsemussuositusten käyttöönottoa julkisessa ruokailussa kannattaa suuri osa suomalaisista¹. Myös opetushallitus toteaa, että kouluaterian tulee noudattaa kansallisia ravitsemussuosituksia.

Suositusten mukaisella pitkälle kasvipainotteisella ruokavaliolla, joka ei sisällä lainkaan prosessoituja lihatuotteita, vähennetään mm. sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen, muistisairauksien, lihavuuden, kohonneen verenpaineen ja syöpien sekä masennuksen riskiä². Samalla vähennetään terveydenhuollon kustannuksia.

Varhaiskasvatuksessa lapsilla ei ole vielä ennakkoasenteita ruokaa kohtaan. Tutkimusten mukaan pienten lasten ravitsemuksen laadulla on kauaskantoiset vaikutukset. Vain yksi sadasta suomalaislapsesta syö riittävästi kasviksia ja hedelmiä. Jos tuleville sukupolville halutaan antaa mahdollisuus terveempään elämään, ruokalistan on oltava ravitsemussuositusten mukainen jo päiväkodeissa ja edelleen perusopetuksessa ruokalahenkilökunnan ja koululaisten kanssa yhteistyössä toimien.

Samoin muissa oppilaitoksissa ja henkilöstöruokailuissa tulee olla tarjolla ravitsemussuositusten mukaista kasvipainotteista ruokaa. Täysin kasviperäiset, muna- ja maitoallergisille sekä laktoosi-intoleranteillekin sopivat ruokalajit on hyvä tarjota linjastolla ensimmäisinä, mikä normalisoi niiden valintaa; on aika poistaa kasvisruualta ”erityisruokavalion” stigma. Keittiöhenkilökunnan koulutukseen tulee panostaa ruuan maukkauden varmistamiseksi. Ilmastoruoka.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -sivuston reseptit koti- ja suurkeittiötalouksille ansaitsevat tulla tunnetuksi.

Ravitsemussuositusten mukainen julkinen ruokailu vähentää riippuvuutta Suomen ulkopuolelta tuotavasta rehusta ja lannoitteista: valkuaiskasvien viljely Suomessa vahvistaa sekä proteiini- että typpiomavaraisuutta³. Samalla Suomen muihin maihin kohdistuva luontohaittajälki pienenee ja vähennetään julkisen ruokailun kustannuksia⁴.

Julkiseen ruokailuun tulee asettaa sitova kasviproteiinitavoite, punaisen ja prosessoidun lihan vähentämistavoite sekä hankintakriteerit, joissa huomioidaan ilmasto- ja luontovaikutukset. 

Poistamalla valtion taloudellinen tuki ympäristöä pilaavilta toiminnoilta kohennetaan sekä ympäristön, talouden että kansanterveyden tilaa. Suomessa ympäristölle haitallisten tukien määrä on arvioitu miljardeiksi euroiksi vuodessa. Verotukia arvioitaessa on huomioitava laajasti luontokadon kaltaiset ympäristöhaitat, joita ei veroteta lainkaan¹³.

Suomi on sitoutunut osana YK:n Kunming-Montrealin luontokokouksen päätöslauselmaan. Luonnolle haitalliset tuet tulee kartoittaa vuoteen 2025 mennessä ja poistaa tai uudelleen kohdentaa ne luonnon tilaa tukeviksi vuoteen 2030 mennessä. Suorien haitallisten yritystukien lisäksi on tunnistettava haitalliset epäsuorat tuet.

Maatalouden tukia tulee ohjata terveellisen kasvipohjaisen suomalaisen ruuan tuottamiseen, pois eläinperäisen ruuan tuotannosta. Pinta-alaperusteiset maataloustuet ovat haitallisia lisätessään peltojen raivausta ja olemassa olevien peltojen tehotonta käyttöä. Tuore raportti kertoo, että EU:ssa naudan- ja lampaanlihan kasvatukselle myönnetään 580 kertaa enemmän tukia kuin palkokasvien kasvattamiseen¹⁴. Tämä ei edistä väestön terveyttää, vaan rapauttaa sitä.  

Metsävähennysjärjestelmä tulee muuttaa niin, että myös hiilivaraston kasvattaminen oikeuttaa etuuteen. Puupolttoaineiden verottomuus on haitallinen tuki, joka kannustaa hakkuisiin: siitä on luovuttava. Turpeen vero- ja energiatuista tulee luopua ja ohjata nämä tuet turvesoiden ennallistamiseen. 

Liikenteen sähköistämistä tulee tukea aktiivisemmin ja fossiilisten polttoaineiden verotuista tulee luopua (myös maatalouden polttoaineveron palautuksesta). Lentämistä ei tule tukea valtion rahoilla, varsinkin kun osa siitä on huomattavan kannattamatonta. 

Jatkuvan pandemiariskin aiheuttavan turkistarhauksen tuet on purettava¹⁵. 

Haitalliset tuet tulee ajaa alas vaiheittaisesti, kompensoiden tästä aiheutuvaa taloudellista menetystä pienituloisille. 

Monimuotoinen luonto, samoin kuin ilmastotoimet, edistävät kansalaisten terveyttä monin tavoin. Näitä voidaan edistää tehokkaasti paikallisesti kunnissa ja kaupungeissa. Jotta ilmastokriisin ja luontokadon torjunta voisi toteutua tasa-arvoisesti ympäri Suomen, kuntia tulee velvoittaa ottamaan se hyvinvointisuunnitelmissaan ja kuntastrategioissaan läpileikkaavaksi teemaksi. Myös hyvinvointialueilta tulee vaatia velvoittava ilmastosuunnitelma.

Kaikkien kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävien päätösten tavoitteena on oltava ihmisten hyvinvointi, terveys ja ekologinen sekä sosiaalinen kestävyys. Näin varmistetaan yhteiskuntamme kyky ylläpitää hyvinvoinnin edellytyksiä sekä nykyisille että tuleville sukupolville.

Kunnat voivat ottaa mallia ilmasto- ja luontokatotoimista niiltä kunnilta ja kaupungeilta, jotka ovat vastaavaa työtä jo tehneet. Hyvinvointialueet voivat ideoida ilmastosuunnitelmaansa eko-sotehankkeen selvityksen ehdotusten pohjalta¹⁶. 

Toimille tulee asettaa mitattavat tavoitteet, raportointivelvoite ja niiden toteuttamiselle taloudellisia kannusteita.

Olemme täysin riippuvaisia luonnon monimuotoisuuden tarjoamista ekosysteemipalveluista, joiden ansiosta meillä on happea hengitettäväksi, puhdasta vettä juotavaksi, ravintoa syötäväksi sekä lääkeaineita, joiden avulla voimme ehkäistä tai parantaa suuren osan ihmistä uhkaavista sairauksista.⁵

97 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että luonto lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. 96 prosenttia on sitä mieltä, että puhdas luonto on tärkeä osa suomalaista identiteettiä⁶. Suomen luonnon monimuotoisuutta voidaan suojella vain Suomessa. 

Metsien hiilinielutavoitteessa tulee huomioida Suomea sitovat EU:n nielutavoitteet. Mikäli Suomi ei saavuta hiilinielutavoitteitaan, LULUCF-sektorin alijäämä siirtyy taakanjakosektorin velvoitteeksi, jolloin sen kattaminen ostoyksiköillä tai kalliimmilla päästövähennyksillä voi aiheuttaa miljardiluokan taloudellisen riskin⁷. Metsäteollisuuden tavoitteet eivät saa olla tärkeämpiä kuin ihmisten terveys ja hyvinvointi.

Luontokato, jota metsiemme liiallinen hakkauttaminen on aiheuttamassa, aiheuttaa myös terveysriskin. Kosketus monimuotoiseen luontoon on erityisen tärkeää lasten immuunijärjestelmän kehittymisen kannalta⁸. Metsäkato lisää villieläinten ja ihmisten välisiä kontakteja ja taudinaiheuttajien siirtymistä lajien välillä⁹. Biodiversiteetin turvaaminen hillitsee eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien vaaraa.

1. Suomalaiset uusien ravitsemussuosituksien puolella: enemmistön mukaan julkisten ruokapalveluiden tulisi noudattaa suosituksia. 2025. WWF.
2. Kestävää terveyttä ruuasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024.
3. ScenoProt. Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi. 2019. Luonnonvarakeskus.
4. Greenpeace & Ruokailo. Kasvisruoka kannattaa 2025 – Kotimaisilla kasviproteiineilla säästöjä kuntatalouteen.
5. Räikkönen ja Sääksjärvi, 2021. Luontokato haastaa ihmiskunnan terveyden ja hyvinvoinnin. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim.
6. Luontobarometri 2025
7. Suosituksia ilmasto- ja luontopolitiikan kustannustehokkuuden ja johdonmukaisuuden vahvistamiseksi. 2025. Suomen ilmastopaneeli, Suomen luontopaneeli.
8. Haahtela ja Mäkelä. 2025. Biodiversiteetti ja lasten terveys. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim.
9. Aivelo ja Lehtimäki. 2021. Luonnon monimuotoisuus edistää kansanterveyttä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim.
10. Tyrväinen ym. 2024. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvarakeskus.
11. Metsien hakkuiden, ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuuden suojelun yhteensovittaminen – raportti. 2026. Suomen ilmastopaneelin raportti.
12. Vairimaa. 2021. Luontokato uhkaa myös ihmistä: vaarassa ovat ruokaturva, talous, terveys ja elämänlaatu. Helsingin yliopisto.
13. Pihlainen ym. 2023. Ympäristölle haitalliset tuet Suomessa. Katsaus ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle haitallisiin tukiin. Suomen ympäristökeskus.
14. Bowman ym. 2026. CAP at the crossroads. Reforming EU CAP subsidies to support healthy sustainable diets.
15. THL. 2024. Turkistarhauksen jatko nykymuodossaan muodostaa jatkuvan pandemiariskin.
16. Pulkki ym. 2023. Ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto: selvitys kansallisesta tavoitteesta ja ohjausmekanismeista.