Kuka on paperiton?
Paperittomat ovat moninainen joukko ihmisiä, ja syitä paperittomuuteen on useita. Ihminen voi joutua paperittomaksi esimerkiksi jäädessään syystä tai toisesta ilman oleskelulupaa. Myös perheenyhdistämispäätöstä odottavat ovat terveydenhuollon näkökulmasta paperittomia. EU-kansalainenkin voi olla paperittomana, jos häntä ei ole sairausvakuutettu omassa kotimaassaan (esimerkiksi Euroopan liikkuva väestö joissain tapauksissa) tai jos kolmen kuukauden vapaaseen liikkuvuuteen perustuva aikaraja ylittyy eikä sen jälkeen ole rekisteröinyt oleskeluaan. Status usein muuttuu ajan saatossa eli kyseessä ei siis ole pysyvä olotila, ja aina ihmiset eivät itsekään tiedä olevansa paperittomia.
Paperittomien määrä kasvaa
Suomessa on noin 3000–6000 paperitonta ihmistä, mutta tarkasta määrästä ei ole tietoa. Heistä arviolta 90 % oleskelee Uudenmaan alueella. Hallituksen maahanmuuttopoliittisten uudistusten vuoksi paperittomien määrä tulee lähitulevaisuudessa todennäköisesti kasvamaan. Paperittomat kohtaavat terveyspalveluihin hakeutumisessa useita esteitä, kuten esimerkiksi tiedonpuutetta oikeuksistaan, kielimuuria, tietämättömyyttä salassapitovelvollisuudesta, huonoista kokemuksista johtuvaa epäluottamusta viranomaisia kohtaan sekä sote-henkilökunnan rasistisia asenteita. Ongelmana paperittomien kohdalla on ennemmin palveluiden ali- kuin ylikäyttö.
Paperittomien sosiaali- ja terveydenhuolto
Alla oleva kuva esittelee paperittomien sosiaali- ja terveydenhuollon 1.1.2026 alkaen, jolloin voimaan astui uusi laki.
Saavutettava versio yllä olevasta grafiikasta saatavilla täältä.
Paperittomien oikeus hoitoon vaihtelee hyvinvointialueelta toiselle
Paperittomat saavat kaikkialla Suomessa kiireellisen hoidon. Monissa tilanteissa heillä on oikeus lisäksi välttämättömään hoitoon. Sosiaalihuollon järjestämä välttämätön huolenpito ja toimeentulo kuuluu Suomessa jokaiselle. Hoito-oikeus vaihtelee hyvinvointialueelta toiselle: Helsinki ja Varsinais-Suomi ovat tehneet paikallisen päätöksen, jonka nojalla kaikki alueella oleskevat paperittomat saavat välttämättömän hoidon.
Mitä välttämättömään hoitoon kuuluu?
Välttämättömään hoitoon kuuluu ainakin kroonisten sairauksien seuranta ja hoito, rokotukset tartuntatautilain mukaisesti, raskauden seuranta sekä välttämättömät mielenterveyspalvelut ja välttämätön hammashoito. Siihen ei kuulu hoitoa sellaisiin tiloihin, jotka eivät hoitamatta pahene, kuten hedelmöityshoitoja, kiireettömiä terveystarkastuksia tai vaikkapa aknen tai lievän nivelrikon hoitoa. Synnytys ja abortti luetaan kiireelliseen hoitoon ja tarjotaan kaikille.
Laki paperittomien terveydenhuollosta kiristyi vuoden 2026 alussa rajaten vailla oleskeluoikeutta olevien terveyspalveluita tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta vain kiireelliseen hoitoon. Poikkeuksia on paljon. Kaikki hyvinvointialueet ovat velvollisia tarjoamaan vähintään välttämätöntä, tai sitä laajempaa, hoitoa seuraavissa tilanteissa:
- Laillisesti maassa oleskeleville tarjotaan edelleen välttämättömät terveyspalvelut kaikkialla Suomessa.
- Lapset saavat laajat palvelut, eli samat kuin hyvinvointialueen asukkaat. Hoito samaan vaivaan jatkuu, kun lapsi täyttää 18 v.
- Myös alaikäisen huoltajalle on tarjottava välttämätön hoito, jos sen epääminen vaarantaisi vakavasti alaikäisen hyvinvoinnin (esimerkiksi mielenterveyspalvelut joissakin tapauksissa).
- Raskaana olevat saavat raskauteen liittyvän välttämättömän hoidon (muun muassa neuvolaseurannan) sekä synnytykseen liittyvän ja synnytyksen jälkeisen hoidon.
- Vammaiset saavat vammaansa liittyen välttämättömän hoidon.
- Välttämätöntä hoitoa on järjestettävä kaikille, jos sen epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta.
- Välttämätöntä hoitoa on järjestettävä myös silloin, jos sen epääminen vakavasti vaarantaisi toisen henkilön tai yhteiskunnan (esimerkiksi jotkin rokotukset).
Hoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti
Jokaisen tilannetta tarkastellaan aina yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti hoidon tarpeen arvion yhteydessä. Terveydenhuollon ammattilainen on vastuussa arvion tekemisestä ja linjauksesta sen suhteen, onko asiakkaalle tarjottava välttämätöntä hoitoa vai ei.
Varattomalle asiakkaalle lasku asiakasmaksusta
Lain mukaan paperittomien tulisi maksaa lähtökohtaisesti hoidon kokonaiskustannukset. On hyvä tietää, että jos asiakas todetaan varattomaksi hoidon tarpeen arvion yhteydessä, tämä tulee merkitä potilastietojärjestelmään. Tällöin asiakkaalle lähetetään lasku vain asiakasmaksusta, samaan tapaan kuin hyvinvointialueen asukkaillekin.