Tältä sivulta löydät ohjeita kansanedustajiin ja muihin päättäjiin vaikuttamisesta. Tule mukaan vaikuttamaan päättäjiin, jotta paperittomassa asemassa olevilla ihmisillä säilyy hyvinvointialueilla oikeus välttämättömään terveydenhuoltoon ja ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla velvollisuus salassapitovelvollisuuteen!

Valmistelu

• On päätettävä, pyritäänkö vaikuttamistyöllä ensisijaisesti tukemaan asian puolesta puhuvia päättäjiä vai lievittämään kriitikkojen vastustusta tai vaikuttamaan heidän mielipiteeseensä tuomalla esiin uusi näkökulma. Hallituspuolueille voimme viestiä sellaisilla argumenteilla, jotka heitä koskettavat, kun taas oppositiolle voidaan antaa kättä pidempää, esimerkiksi tutkimustuloksia, eduskunnassa käytäviä keskusteluja varten.
• Valitse kohderyhmä tai -henkilö strategisesti. Tarkista missä vaiheessa lain valmistelu on (vastaavan ministeriön tai eduskunnan verkkosivuilta) ja mikä taho siihen juuri tietyllä hetkellä voi vaikuttaa. Tarvittaessa voit olla tähän liittyen yhteydessä LSV:n paperittomuus-asiantuntijaan Aino Tuomi-Nikulaan: aino.tuomi-nikula@lsv.fi
• Tutustu kohdehenkilöihin ja heidän aiempiin ulostuloihin aiheen tiimoilta.

Sisältö

• Mene suoraan asiaan ja kiteytä viestisi helposti luettavaksi. Sähköpostin saatteen olisi oltava lyhyt ja ytimekäs; liitteenä voi olla pidempi taustoittava teksti aiheesta.
• Valitse yksi selkeä pääviesti ja pitäydy siinä. Samaa viestiä voi, ja kannattaa, usein myös toistaa monta kertaa samassa tekstissä.
• Perustele argumenttisi. Viittaa tarvittaessa tutkittuun tietoon.
• On kuitenkin usein tehokasta vedota myös tunteisiin ja arvoihin.
• Kirjoita selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Vältä ammattislangia.
• Löydä pienin yhteinen nimittäjä: Kiinnitä lukijan huomio sellaiseen yksityiskohtaan tai näkökulmaan, jolla on hänelle merkitystä (esimerkiksi kustannukset tai terveydenhuollon henkilöstön kuormitus).
• Tarinan voima: Ihmiskohtalot ja konkreettiset kuvaukset mahdollisista tulevaisuusskenaarioista vetoavat tunteisiin ja voivat vaikuttaa mielipiteisiin tiedostamattomalla tasolla.
• Kiitä edustajaa niistä asioista, joita hän on jo tehnyt kohderyhmän hyväksi. Viittaa hänen aiempaan työhönsä ja tuo esiin, että olet seurannut hänen tai hänen puolueensa toimia.

Käytännön asioita

• Esittele itsesi omalla nimelläsi ja mahdollisesti tittelin/ammattinimikkeen kera, mikäli se liittyy aiheeseen ja vahvistaa viestiäsi.
• Älä esiinny LSV:n nimissä vaan itsenäisenä terveydenhuollon ammattilaisena.
• Jos lähetät sähköpostia kansanedustajalle, niin laita viesti kopiona aina myös avustajalle (osalla henkilökohtainen ja osalla ryhmäkohtainen avustaja). Mikäli ehdotat tapaamista, avustajalle voi soittaa muutaman päivän kuluttua, jos sähköpostiin ei ole tullut vastausta. Sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot ovat saatavilla eduskunnan verkkosivuilla.
• Kansanedustajia ja ministereitä sekä muita korkeassa asemassa olevia tahoja tulee teititellä ainakin siihen saakka, että he itse toteavat sen tarpeettomaksi.

Tärkeää muistaa

• Lisää viestin piilokopiokenttään sähköpostiosoite aino.tuomi-nikula@lsv.fi. Näin pysymme perillä siitä, mihin tahoihin on oltu yhteydessä.
• Jos saat vastauksen, välitä se eteenpäin osoitteeseen aino.tuomi-nikula@lsv.fi, jotta pystymme seuraamaan, ketkä reagoivat viestiin ja miten.

Vaikuttamisen tavoitteet, välttämätön hoito

Alueellinen vaikuttaminen hyvinvointialueiden kautta:

• Paikallisten päätösten tekeminen. Hyvinä esimerkkeinä voi mainita, että Helsinki ja Varsinais-Suomi jo päättäneet jatkaa välttämättömien palveluiden tarjoamista paperittomille.
• Paikallisten päätösten toimivuuden esiin nostaminen. Esimerkiksi Helsingin keskitetty malli vuodesta 2018 on paperittomien tiimin työntekijöiden mukaan selvästi vähentänyt päivystyskäyntejä.
• Paperittomuus-teeman nostaminen yleiseen keskusteluun. Korjataan vääriä käsityksiä (esim. oikeiden termien käyttö).
• Päättäjien tiedottaminen paperittomuuteen liittyvistä seikoista. Näitä ovat mm. terveyden edistämiseen ja kansanterveyteen liittyvät asiat, riskit (inhimilliset ja kustannuksiin liittyvät) sekä laajemmin maahanmuuttopoliittiset teemat (mm. “vetovoimatekijä”-argumentti) ja ihmisoikeudet.

Vaikuttamistyön tavoitteet, salassapitovelvollisuuden heikentäminen

• Sisäministeriön lakihankkeen keskeytyminen. Vähintään sosiaali- ja terveydenhuollon jättäminen lakihankkeen ulkopuolelle.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattietiikan nostaminen keskiöön.
• Päättäjien tiedottaminen useiden potilasryhmien riskistä jäädä kokonaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkopuolelle. Erityisessä vaarassa ovat esimerkiksi paperittomat sekä mielenterveys- ja päihdehaasteita kohdanneet.

Esimerkkejä argumenteista välttämättömään hoitoon liittyen

Inhimillisyys

• Inhimillinen kärsimys lisääntyy, jos välttämätöntä kiireetöntä hoitoa ei tarvittaessa saa.
• Krooniset sairaudet voivat aiheuttaa vakavia ja pysyviä komplikaatioita, jos niitä ei hoideta ajoissa:
  • Diabetes voi hoitamattomana aiheuttaa retinopatian eli silmän verkkokalvosairauden tai neuropatiaa, mikä voi johtaa raajan amputoimiseen.
  • Sydän- ja verisuonitaudit nostavat sydäninfarktin riskiä, mikäli ne jätetään hoitamatta.
  • Hoitamattomaan astmaan liittyy pitkittynyttä yskää ja toistuvia hengitystieinfektioita sekä pahimmillaan henkeä uhkaavan hengitysvaikeuden mahdollisuus.
  • Hoitamaton epilepsia voi johtaa suureen riskiin päätyä akuuttihoitoon (päivystys ja tehohoito) sekä onnettomuuksiin/vaaratilanteisiin kohtauksen yllättäessä.
• Mikäli diagnoosia ei vielä ole mutta potilas oireilee, lieviä oireita ei välttämättä tutkita ajoissa, mikä voi johtaa diagnoosin viivästymiseen ja oireiden pahenemiseen, kunnes ne vaativat akuuttihoitoa.

Väestön terveys

• Yhtenä välttämättömän hoidon saamisen kriteerinä uudessa laissa on “vakava vaara muulle henkilölle tai väestölle”. Riskinä on, ettei tämä kata kaikkia tarpeellisia rokotuksia tai että kaikkien tartuntavaarallisten infektioiden/seksitautien ei katsota täyttävän tätä kriteeriä.

Terveys ihmisoikeutena

• Terveys on perus- ja ihmisoikeus. Ihmisoikeussopimukset, joihin voi vedota: TSS-sopimus, Lasten oikeuksien yleissopimus, Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus.
• Suomen perustuslaki takaa kaikille välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut (Suomen perustuslaki, 19§).
• Laki kohtelee eri asemassa olevia paperittomia eri tavoin. Se myös lisää alueellista epätasa-arvoa, kun osa hyvinvointialueista tarjoaa välttämätöntä hoitoa ja osa ei.
• Terveydenhuollon henkilöstön kuormittuminen. Vaikeasti tulkittava laki lukuisine poikkeuksineen tekee terveydenhuollon ammattilaisen työstä hyvin haastavaa ja vastuu on suuri.
• Ammattietiikka: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen tulee voida tehdä työnsä eettisesti kestävällä tavalla.
  • Tilanteet, joissa päädytään hoitamatta jättämiseen, voivat olla eettisesti kestämättömiä.
  • Yksilöllinen arviointi hoidon välttämättömyyden suhteen voi johtaa mielivaltaiseen päätöksentekoon, mikäli selkeää ohjeistusta tai koulutusta ei jokaisessa terveydenhuollon yksikössä ole saatavilla. Pitkällä aikavälillä tämä voi aiheuttaa eettistä stressiä.

Kustannukset

• On halvempaa hoitaa sairaudet aiemmin perusterveydenhuollon puolella, kuin jättää ne kalliin erikoissairaanhoidon vastuulle.

Esimerkkejä argumenteista salassapitovelvollisuuden heikentämiseen liittyen

Inhimillisyys ja etiikka

• Inhimillinen kärsimys lisääntyy, jos hoitoon ei tarvittaessa hakeuduta.
• Krooniset sairaudet voivat aiheuttaa vakavia ja pysyviä komplikaatioita, jos niitä ei hoideta ajoissa:
  • Diabetes voi hoitamattomana aiheuttaa retinopatian eli silmän verkkokalvosairauden tai neuropatiaa, mikä voi johtaa raajan amputoimiseen.
  • Sydän- ja verisuonitaudit nostavat sydäninfarktin riskiä, mikäli ne jätetään hoitamatta.
  • Hoitamattomaan astmaan liittyy pitkittynyttä yskää ja toistuvia hengitystieinfektioita sekä pahimmillaan henkeä uhkaavan hengitysvaikeuden mahdollisuus.
  • Hoitamaton epilepsia voi johtaa suureen riskiin päätyä akuuttihoitoon (päivystys ja tehohoito) sekä onnettomuuksiin/vaaratilanteisiin kohtauksen yllättäessä.
• Luottamus sosiaali- ja terveydenhuoltoon murenisi ja sillä voisi olla pitkäaikaisia vaikutuksia. Luottamuksen rakentamiseksi on monessa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä nähty vaivaa vuosien ajan ja jos se menetetään, sitä ei välttämättä hetkessä palauteta. Lisäksi paperittomilla on jo lähtökohtaisesti viranomaispelkoa ja monia muita esteitä, jotka viivyttävät hoitoon hakeutumista.
• Ammattietiikka: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen tulee voida tehdä työnsä eettisesti kestävällä tavalla.

Väestön terveys

• Mikäli lakimuutos hyväksyttäisiin, jatkossa ihmiset eivät välttämättä uskaltaisi hakeutua edes niihin rajattuihin palveluihin, joihin heillä on oikeus. Riskinä olisi, että rokotuksia jäisi antamatta ja tartuntavaarallisia infektioita/seksitauteja jäisi hoitamatta. Tällä olisi myös merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia.

Kustannukset

• On halvempaa hoitaa sairaudet aiemmin perusterveydenhuollon puolella, kuin jättää ne kalliin erikoissairaanhoidon vastuulle.