Petteri Orpon hallitus kaavailee lakimuutosta, jolla heikennettäisiin paperittomien ihmisten pääsyä terveydenhuoltoon. Jos lakimuutos viedään läpi kaavaillussa muodossaan, terveyserot kasvaisivat, ja jo ennestään heikossa asemassa olevat ihmiset kärsisivät kohtuuttomasti. Lisäksi tartuntatautien hoitamatta jättäminen vaikuttaisi kansanterveyteen. Puutteellisesta terveydenhuollosta ei hyödy kukaan, kirjoittaa PapeTe-hankkeen asiantuntija Aino Tuomi-Nikula.

Oikea-aikainen, inhimillinen terveydenhuolto on jatkossakin turvattava myös paperittomille ja paperittoman kaltaisessa asemassa oleville ihmisille. Paperittomaksi voi joutua monesta eri syystä ja saman henkilön status voi ajan kuluessa muuttua. Ihmisiä vailla täyttä oikeutta terveydenhuoltoon ovat muun muassa EU:n ulkopuolelta tulleet henkilöt, joiden oleskelulupa on umpeutunut, ulkomaiset opiskelijat vailla kattavaa sairausvakuutusta ja laillisesti maassa olevat toisen EU-maan kansalaiset, jotka eivät kotimaassaan kuulu sosiaaliturvan piiriin. 

Paperittomien hoito halvempaa perusterveydenhuollossa

Mikäli kroonisia perussairauksia ei havaita ja hoideta ajoissa, ne johtavat hyvin todennäköisesti sellaisiin komplikaatioihin, jotka vaativat päivystyksellistä hoitoa. Tämä lisää tarpeettomasti inhimillistä kärsimystä ja julkisen terveydenhuoltojärjestelmän kustannuksia — välttämättömään hoitoon investoiminen maksaa itseään takaisin kiireellisen hoidon tarpeen vähentyessä (Bozorgmehr 2015; FRA 2015). Kiireellinen hoito on kallista ja siitä on joka tapauksessa aina kannettava vastuu.

Diabetes, astma ja verenpainetauti ovat esimerkkejä kroonisista sairauksista, joiden komplikaatiot johtavat suurella todennäköisyydellä päivystyksellisen hoidon tarpeeseen. Enemmistöllä sydän- ja verisuonisairauksia saaneista diabeetikoista on myös korkea sydän- ja verisuonitapahtumien riski ja diabetes onkin aivoverenkierron häiriöiden merkittävä riskitekijä (Kurkela ym. 2022; Lindsberg & Tuomi 2012). Myös kohonnut verenpaine vaurioittaa valtimoita (Terveyskirjasto 2023). Ohjaukseen ja neuvontaan panostamisen myötä paperittomat ihmiset löytävät oikeat hoitopaikat ja hakeutuvat hoitoon ajoissa, jolloin monet heidän sairauksistaan voidaan hoitaa jo perusterveydenhuollossa. Kuten THL:n raportissa mainitaan, paperittomien ihmisten terveyspalvelujen tarve ja terveysongelmat ovat pitkälti hyvin samanlaisia kuin kantaväestöllä (Keskimäki ym. 2014).

Raskaana olevat naiset sekä syntymättömät lapset ovat lain erityissuojeluksessa ja heidän tulee olla sitä jatkossakin. Raskausajan hyvä seuranta ja hoito mahdollistaa turvallisen synnytyksen ja lapsivuodeajan sekä vähentää tarvetta vauvan vaativaan tarkkailuun. Vastasyntyneillä kriittinen vaihe elämän alussa on syntymän jälkeinen vuorokausi, eikä hoitoa sen takia voi lykätä myöhemmäksi. Syntymän jälkeen lapsen peruselintoiminnoissa voi esiintyä kriittisiä ongelmia. Oikea-aikaisella hoidolla voidaan vähentää myös tartuntatautien leviämistä ja erikoissairaanhoidon palveluihin hakeutumista. (Suomen Kätilöliitto 2023). 

Paperittomien ihmisten mielenterveyshäiriöistä iso osa on alkuvaiheessa hoidettavissa perusterveydenhuollossa. Pitkittynyt traumaperäinen stressihäiriö lisää muiden psykiatristen häiriöiden, muun muassa masennuksen ja unihäiriöiden, riskiä (Huttunen 2018). Mielenterveyshaasteet on ratkaistava järjestelmällisesti ennakoivalla politiikalla (Martin & Sashidharan 2022). 

Lakimuutos lisäisi terveyseroja ja heikentäisi kansanterveyttä

Lain turvattua välttämättömät terveydenhuoltopalvelut paperittomille vuoden 2023 alusta on heillekin voitu järjestää oleskelukunnasta riippumatta muun muassa kroonisten sairauksien hyvä hoito. Mikäli nyt kaavailtu lakimuutos toteutettaisiin ja heikennykset paperittomien terveydenhoitoon realisoituisivat, terveyserot kasvaisivat, ja jo ennestään heikossa asemassa olevat ihmiset kärsisivät kohtuuttomasti. Lisäksi tartuntatautien hoitamatta jättämisellä olisi inhimillisten vaikutusten lisäksi myös kansanterveydellinen merkitys. Puutteellisesta terveydenhuollosta ja sitä myötä kasvavista terveyseroista ei hyödy kukaan. 

Turvapaikanhakijoihin liittyvässä tutkimuksessa ei ole löytynyt yhteyttä sosiaalietuuksien tason ja kohdemaan valikoitumisen välillä, eikä turvapaikkahakemuksia myöskään jätetä enemmän maissa, joissa hakijoille olisi tarjolla parempaa sosiaaliturvaa (Poppy, J. & Mayblin L. 2016). Ruotsissa on seurattu paperittomien terveydenhuollon toteutuneita kustannuksia ja arvioitu, ettei palvelujen tarjoamisella ole merkittävää vaikutusta maahanmuuttoon (Statskontoret 2016). 

Sekä lääkärin että sairaanhoitajan eettisissä ohjeissa korostetaan terveydenhuollon ammattilaisen velvollisuutta edistää ja ylläpitää terveyttä (Lääkäriliitto 2014; Sairaanhoitajaliitto 2020). Jos tarvittava hoito jätettäisiin antamatta, potilaan tila saattaisi nopeasti muuttua kiireelliseksi. Komplikaatioita voi liittyä erityisesti raskauteen, pienten lasten terveysongelmiin, mielenterveysongelmiin sekä tarttuvien tautien ehkäisemiseen. Kun ihmiset pääsevät ajoissa hoitoon, monet näistä vaivoista saadaan hoidettua ennen kuin ne vaativat kiireellistä hoitoa, mikä osaltaan vähentää inhimillistä kärsimystä. (Lääkäriliitto 2021). Terveydenhuollon ammattilaisille on suotava mahdollisuus tehdä työnsä hyvin — hoitajilla ja lääkäreillä on oikeus ja velvollisuus hoitaa potilaansa eettisesti kestävällä tavalla. 

Ennaltaehkäisyyn perustuva terveyspolitiikka tulee halvemmaksi kuin komplikaatioiden hoito ja on inhimillisesti oikeudenmukaista (Jauhiainen & Tadeschi 2021). Ei ole järkevää resurssien käyttöä hoitaa terveysongelmia erikoissairaanhoidossa, jos ne olisivat hoidettavissa aikaisemmassa vaiheessa halvemmalla. Mitä vähemmän rahaa on, sen paremmin se pitää käyttää. Perusterveydenhuollon laadukkaiden palveluiden saatavuuden parantaminen mainitaan myös WHO:n tavoitteissa (WHO 2024). Kukaan ei hyödy riittämättömästä tai viime tinkaan jätetystä hoidosta eivätkä terveysongelmat katoa sillä, että palveluja rajoitetaan. 

Aino Tuomi-Nikula
Asiantuntija
PapeTe-hanke, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry 

Lähteet

Bozorgmehr, K. & Razum, O. 2015. Effect of Restricting Access to Health Care on Health Expenditures among Asylum-Seekers and Refugees: A Quasi-Experimental Study in Germany, 1994–2013, DOI: https://doi.org/10.1371/journal.pone.0131483 

European Union Agency for Fundamental Rights. 2015. Cost of Exclusion from Healthcare. https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2015-cost-healthcare_en.pdf 

Huttunen, M. 2018. Traumaperäinen stressihäiriö. Duodecim terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00526 

Jauhiainen J. & Tadeschi M. 2021. Paperittomat maahanmuuttajat terveydenhuollossa Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka, 86. 438-445. 

Keskimäki I., Nykänen E. & Kuusio H. 2014. Paperittomien terveyspalvelut Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114941/THL_RAP2014_011web.pdf?sequence =3&isAllowed=y 

Kurkela, O., Raitanen, J., Tuovinen, M., Ilanne-Parikka, P. & Forma, L. 2022. Lisäsairaudet voivat moninkertaistaa tyypin 2 diabetespotilaan terveydenhuollon kustannukset. Lääkärilehti. 77. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/lisasairaudet-voivat-moninkertaista a-tyypin-2-diabetespotilaan-terveydenhuollon-kustannukset/ 

Lindsberg, P. & Tuomi T. 2012. Diabeteksen seulontaa tehostettava aivoverenkierron häiriöiden jälkeen. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 128 (7), 671-3. https://www.duodecimlehti.fi/duo10173 

Lääkäriliitto. 2014. Lääkärin eettiset ohjeet. https://www.laakariliitto.fi/laakarin-tietopankki/kuinka-toimin-laakarina/eettiset-ohjeet

Lääkäriliitto. 2021. Oikeus terveyteen ja velvollisuus antaa hoitoa maassa oleskeleville. https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/potilas-laakarisuhde/oikeus-terveyteen-ja-velvollisu us-antaa-hoitoa-maassa-oleskeleville/ 

Martin, F. & Sashidharan S. 2022. The Mental Health of Adult Irregular Migrants to Europe: A Systematic Review. National Library of Medicine. DOI: 10.1007/s10903-022-01379-9 

Poppy J. & Mayblin L. 2016. Factors influencing asylum destination choice: A review of the evidence. https://asylumwelfarework.wordpress.com/wp-content/uploads/2015/03/factors-influencing-a sylum-destination-choice-working-paper.pdf

Sairaanhoitajaliitto. 2020. Sairaanhoitajien eettiset ohjeet. https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2020/01/Sairaanhoitajien-eettiset-ohjeet.pdf

Statskontoret. 2016. Vård till papperslösa. Slutrapport av uppdraget att följa upp lagen om vård till personer som vistas i Sverige utan tillstånd. 

Suomen Kätilöliitto. (29.8.2023). Raskaana oleville, synnyttäjille ja alaikäisille paperittomille taattava terveydenhuolto. https://suomenkatiloliitto.fi/ajankohtaista/raskaana-oleville-synnyttajille-ja-alaikaisille-paperitt omille-taattava-terveydenhuolto/ 

Terveyskirjasto. (16.5.2023). Kohonnut verenpaine (verenpainetauti). https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00034

World Health Organization 2024. https://www.who.int/about/what-we-do