Kehitysyhteistyön rahoituspäätöksiä ei voi lykätä loputtomiin
Epämääräinen aikataulu asettaa järjestöt ja niiden paikalliset kumppanit kohtuuttomaan tilanteeseen. Kehitysyhteistyö edellyttää ennakoitavuutta, vastuullisuutta ja luottavuutta myös rahoittajalta.
Ulkoministeriön kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden tukipäätöksiä odotetaan edelleen. Alun perin päätösten piti tulla neljän kuukauden sisällä hausta eli kesäkuun loppuun mennessä. Sitten päätöksiä luvattiin alkusyksystä. Sitten niiden kerrottiin ajoittuvan lokakuulle. Nyt ministeriön verkkosivuilla todetaan enää, että päätökset pyritään tekemään syksyn aikana. Ulkoministeriö ei kommunikoi asiasta järjestöjen suuntaan muutoin kuin muuttamalla verkkosivujen tekstejä.
Epämääräinen aikataulu asettaa järjestöt ja niiden paikalliset kumppanit kohtuuttomaan tilanteeseen. Jos hankkeiden on tarkoitus käynnistyä tammikuussa, päätösten viivästyminen vaikeuttaa henkilöstön palkkaamista, toiminnan suunnittelua ja viranomaislupien hakemista. Esimerkiksi Nepalissa tarvittavat lupaprosessit voivat kestää useita kuukausia.
Kyse ei ole vain järjestöjen hallinnosta. Viivästykset vaikuttavat paikallisten kumppanien työhön, työntekijöiden toimeentuloon ja siihen, milloin esimerkiksi Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n terveyttä edistävä yhteistyö pääsee käytännössä alkamaan. Epävarmuus kuluttaa myös kumppaneiden luottamusta ja vaikeuttaa pitkäjänteistä yhteistyötä.
Tilannetta synkentävät entisestään perussuomalaisten tuoreet leikkausesitykset, joissa ehdotetaan varsinaisen kehitysyhteistyön lakkauttamista. Kyse ei ole enää vain yksittäisten hankkeiden rahoituksesta, vaan koko kehitysyhteistyön tulevaisuudesta. Suomen kehitysyhteistyö on jo joutunut merkittävien leikkausten kohteeksi. Terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy ja haavoittuvissa asemissa elävien ihmisten tukeminen eivät voi perustua jatkuvaan epävarmuuteen siitä, saako työtä ylipäätään jatkaa.
Järjestöillä ja niiden kumppaneilla on oikeus saada rahoituspäätökset ajoissa. Ulkoministeriön on kerrottava päätösten aikataulusta avoimesti ja varmistettava, että rahoitettavien hankkeiden käynnistämiseen jää tosiasiallisesti riittävästi aikaa. Kehitysyhteistyö edellyttää ennakoitavuutta, vastuullisuutta ja luotettavuutta myös rahoittajalta.