Lääkäreiden ydinaseiden vastainen järjestö IPPNW oli hyvin esillä Ydinasekieltosopimuksen osapuolten kokouksessa New Yorkissa marraskuun lopussa 2023. YK:ssa pidetyssä kokouksessa tuotiin selkeästi esiin ydinaseiden katastrofaaliset humanitaariset vaikutukset ja todettiin ydinpelotteen olevan valheellinen keino lisätä kansojen turvallisuutta. Kokous osoitti myös voimakasta tukea ydinaseiden käytön ja ydinkokeiden uhreille.

Ihan helposti ei tapahdu, että YK:ssa kokoontuva virallinen kokous päätyy loppukannanotossaan selväsanaisesti kritisoimaan suurvaltoja ja muita ydinasevaltoja. Kritiikki nousi siitä, että nämä ovat täydellisesti epäonnistuneet noudattamaan allekirjoittamansa ydinsulkusopimuksen (NPT) kolmatta perusperiaatetta eli ydinaseriisuntaa.

Toistakymmentä vuotta sitten ydinaseettomat valtiot ja kansalaisyhteiskunta turhautuivat ydinasevaltioiden kyvyttömyyteen edistää aseriisuntaa ja vähentää ydinsodan uhkaa. Suurvaltojen päättäjät ovat jo pitkään julistaneet (viimeksi tammikuussa 2022), ja mahdollisesti ymmärtäneetkin, ettei ydinsotaa voi voittaa eikä sitä pidä koskaan käydä. Tästä huolimatta ydinasevarustelu on viime vuosina kiihtynyt, ja ydinpelotetta pidetään toimivana keinona varmistaa oman maan turvallisuus.

Kaikki ydinaseet sekä niiden suunnittelun, valmistuksen, sijoittamisen, kuljettamisen ja rahoittamisen kieltävä Ydinasekieltosopimus (TPNW) solmittiin YK:ssa 2017, ja se astui voimaan 2021. Sopimuksen on tällä hetkellä allekirjoittanut 93 ja ratifioinut 69 maata. Yksikään ydinasevaltio tai Nato-maa ei ole mukana.

Ydinasekieltosopimuksen osapuolten toinen kokous pidettiin viime marraskuussa New Yorkissa. Mukana oli 59 sopijavaltiota ja 35 tarkkailijamaata. Lisäksi kansalaisyhteiskunta oli vahvasti edustettuna. Mukana oli satoja aktivisteja ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) verkostosta, lisäksi mm. kansainvälinen Punainen Risti sekä edustajia niistä yhteisöistä, jotka ovat kärsineet joko atomipommin sotilaskäytöstä (hibakushia Hiroshimasta ja Nagasakista) tai ydinkokeista (ihmisiä mm. Kazakstanista, Marshall-saarilta, Ranskan Polynesiasta sekä USA:n alkuperäisasukkaita ns. downwinders -yhteisöistä). Heidän todistuksensa ydinaseiden humanitaarisista vaikutuksista ja seurauksista ihmisyhteisöille olivat vaikuttavia. IPPNW:n delegaatiossa oli yli 30 kollegaa eri puolilta maailma, paljon myös opiskelijoita ja nuoria lääkäreitä. IPPNW:n kenialainen aktiivi Sally Ndung’u piti kokouksessa erinomaisen puheenvuoron korostaen ydinaseiden humanitaarisia vaikutuksia ja esittäen, että WHO päivittäisi 1987 julkaisemansa selvityksen ydinaseiden vaikutuksista terveyteen ja terveydenhuoltoon.

Tällä kertaa Suomi ei osallistunut Ydinasekieltosopimuksen kokoukseen edes tarkkailijana. Nykyinen hallitus perustelee osallistumattomuutta sillä, että Suomi kuuluu nyt Natoon. Koska olemme Naton ydinsateenvarjon (pelotteen) piirissä, ei ole sopivaa vastustaa ydinaseita. Kuitenkin mm. Belgia, Norja ja Saksa osallistuivat tarkkailijoina.

Suomen linja ydinaseisiin on selkeästi muuttunut. Aiemmin Suomi on pyrkinyt olemaan eturintamassa tukemassa ydinaseriisuntaan liittyviä aloitteita kuten ydinaseettomia vyöhykkeitä ja aseriisuntaa kansainvälisen sopimusjärjestelmän puitteissa. Myös YK:ssa Suomi on aiemmin tukenut ydinaseriisuntaan liittyviä aloitteita.

Viime syksynä Suomi äänesti YK:n yleiskokouksessa tyhjää liittyen päätöslauselmaan ydinaseiden humanitaarista vaikutuksista. Päätöslauselmassa todetaan, ettei ydinaseita pidä koskaan käyttää, ei missään olosuhteissa. Juuri tämä lause oli Suomelle ongelma, koska Naton sotilasdoktriini perustuu ydinpelotteeseen. Haluaisin tietää, missä olosuhteissa Suomen ulkopoliittinen johto katsoo, että ydinaseita voisi käyttää!

Ydinasevaltiot rakentavat turvallisuusdoktriininsa pelotteen varaan. Ydinaseista puhutaan arkipäiväisesti, niillä uhkaillaan ja niiden vaikutuksia vähätellään. On hyvä muistaa, että lyhyemmän kantaman ei-strategiset, ns. taktiset ydinaseet eivät ole ”pieniä” pommeja, vaan pääsääntöisesti suurempia kuin Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotetut. Niitä ei voi käyttää ”täsmäiskuihin” sotilaskohteisiin. Kaikki ydinaseet on lähtökohtaisesti suunnattu siviilejä vastaan.

Ydinasekieltosopimuksella on laaja tieteellinen asiantuntijaryhmä selvittämässä ydinaseiden vaikutuksia. Merkittävin, inhimillistä sivilisaatiota ja koko ihmiskunnan eloonjäämistä uhkaava seuraus ydinaseiden käytöstä on ilmaston viileneminen. Täysimittaisesta ydinsodasta aiheutuva, kaikkea elollista maapallolla uhkaava ydintalvi on ollut tiedossa jo 1980-luvulta saakka. Nyt tutkijat ovat selvittäneet myös rajoitetumman sodan vaikutuksia ilmastoon ja ravinnontuotantoon. Alueellinenkin ydinsota esimerkiksi Intian ja Pakistanin välillä johtaisi voimakkaaseen ilmaston viilenemiseen pohjoisella pallonpuoliskolla. Lämpötila laskisi yli kuusi astetta, muutos kestäisi vuosikausia ja ruoantuotanto vähenisi niin paljon, että yli kaksi miljardia ihmistä, mukaan lukien kaikki Suomessa asuvat, kuolisivat nälkään tulevina vuosina. 

Ydinaseet on saatava hävitetyksi ennen kuin ne hävittävät meidät. Ydinasekieltosopimuksen osapuolikokous päättyi realistiseen ja päättäväiseen optimismiin. Työtä ydinaseiden kieltämiseksi on jatkettava. Ydinaseiden humanitaarisista vaikutuksista on puhuttava laajemmin kansalaisille ja päättäjille. Ydinpelotteen merkitys maiden turvallisuudelle on kyseenalaistettava ja on rakennettava kansainvälinen turvallisuusjärjestelmä, joka ei perustu ydinaseisiin. Ydinaseiden käytön uhreja ja heidän yhteisöjään on autettava ja heidän oikeuksiaan on tuettava.

Sopimuksen seuraava kokous pidetään YK:ssa keväällä 2025. On tärkeää, että Suomi osoittaa tukensa ydinaseriisunnalle ja osallistuu kokoukseen vähintään tarkkailijana. Kun nyt ollaan kovin kiinnostuneita pääsemään niihin Naton pöytiin, joissa keskustellaan ydinaseista ja Naton ydinpelotteesta, olisi hyvä osallistua myös niihin pöytiin, joissa mietitään ydinaseiden hävittämistä.

Kati Juva

International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW) co-president