Lääkäripäivillä 2026 LSV oli mukana järjestämässä kurssia, jossa tarkasteltiin terveydenhuollon asemaa 2000-luvun konflikteissa. Yhä useammin terveydenhuollosta on tullut sodankäynnin tietoinen kohde. Luentokokonaisuus korosti, että terveydenhuollon suojeleminen on paitsi eettinen velvollisuus myös keskeinen osa yhteiskunnan kestokykyä ja kansainvälisen oikeusjärjestyksen uskottavuutta.

Kurssiluennon avasi naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Marja-Liisa Mäntymaa, joka muistutti humanitaarisen oikeuden keskeisestä merkityksestä terveydenhuollon suojelussa aseellisissa konflikteissa. Hän korosti, että terveydenhuollon puolueettomuus ja suojelustatus eivät ole vain eettisiä periaatteita, vaan kansainväliseen oikeuteen perustuvia velvoitteita.

Ensimmäisen varsinaisen puheenvuoron piti FT Agneta Kallström, joka tarkasteli tutkijan näkökulmasta sitä, mitä tapahtuu, kun terveydenhuolto muuttuu sodankäynnin välineeksi. Hän analysoi, millaista väkivaltaa terveydenhuoltoon kohdistuu 2000-luvun konflikteissa, mihin ja keihin se osuu sekä millaisia strategisia ja poliittisia tavoitteita iskuilla tavoitellaan.

Turvallisuus ja logistiikka edellä konfliktioloissa

Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Kariantti Kallio kuvasi kliinikon näkökulmasta humanitaarista työtä konfliktialueilla, erityisesti Médecins Sans Frontières -järjestön toiminnassa. Hän avasi omakohtaisten kokemustensa kautta kenttätyön kliinisiä ja turvallisuuteen liittyviä haasteita muuttuvissa ja usein vaarallisissa olosuhteissa. Aktiivinen turvallisuuden johtaminen sekä moninaisten logistiikkaketjujen toimivuus nousivat esiin keskeisinä oppeina epävakaissa oloissa toimimisen edellytyksistä.

Viimeisenä ensihoidon ylilääkäri, sektorinjohtaja Markus Lyyra Puolustusvoimista, käsitteli ensihoitovalmiutta ja evakuointiketjuja erityisesti Ukrainan sodan esimerkin kautta. Hän toi esiin sotilas- ja siviiliyhteistyön kriittisen roolin suomalaisessa terveydenhuollossa Puolustusvoimien erikoissairaanhoidon tukeutuessa täysin hyvinvointialueiden toimintaan.

Luentokokonaisuus osoitti, että 2000-luvun konflikteissa terveydenhuolto ei ole enää pelkästään sodan sivullinen uhri, vaan yhä useammin tietoinen kohde ja osa sodankäynnin strategiaa. Humanitaarisen oikeuden periaatteet, tutkimusnäyttö terveydenhuoltoon kohdistuvasta väkivallasta, sotilaslääketieteen evakuointiratkaisut sekä humanitaarisen kenttätyön kokemukset täydensivät toisiaan ja rakensivat moniulotteisen kuvan ilmiöstä.

Toimintavarmuus edellyttää toimivaa palveluverkkoa

Tilaisuuden päättävässä paneelissa, johon osallistuivat Marja-Liisa Mäntymaan lisäksi HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi ja STM lääkintöneuvos Lasse Ilkka, terveydenhuollon turvallisuustilanne ja toimintavarmuus liitettiin keskusteluun palvelujärjestelmän tulevaisuudesta. Esiin nousi niin digitalisaation kuin palveluverkon rooli toimintavarmuuden rakentamisessa. Toisaalta keskustelussa nostettiin esiin profession oma vastuu ja velvollisuudet terveydenhuollon suojaamisessa, myös politiikan prosessien suuntaan. Maailman lääkäriliitto onkin nostanut terveydenhuoltoon kohdistuvat iskut toistuvasti esiin.

Yhteinen viesti oli selvä: terveydenhuollon suojeleminen ei ole vain eettinen velvollisuus, vaan keskeinen osa yhteiskunnan kestokykyä ja kansainvälisen oikeusjärjestyksen uskottavuutta. Sotilas- ja siviiliyhteistyö, toimivat evakuointiketjut, kenttäkokemuksen ymmärtäminen sekä tutkimukseen perustuva analyysi ovat kaikki välttämättömiä, jotta terveydenhuolto voisi säilyttää tehtävänsä myös sodan keskellä – hoitaa, lievittää kärsimystä ja suojella ihmisarvoa. Ilmeistä kuitenkin on, että sotatila on aina suora uhka myös väestön terveydelle ja terveydenhuollon normaalille toiminnalle. Rauhanolojen säilyttäminen vapaassa, jaettua ihmisarvoa kunnioittavassa yhteiskunnassa onkin toimivan terveydenhuollon perusta.

Tilaisuus järjestettiin Lääkäriliiton eteläisen terveyspoliittisen valiokunnan ja LSV:n yhteistyönä. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi THL:n ylilääkäri Sara Launio.