Lääkärin sosiaalinen vastuu ry

Vuorikiipeilijä-psykiatri Paula Strengell: ”Vuorella oppii elämän yksinkertaisuudesta – ja päätösten painosta”

Share

Paula Strengell on psykiatri ja kahden lapsen isoäiti, joka aloitti vuorikiipeilyn 45-vuotiaana. Hän on hiihtänyt Etelänavalle ja Grönlannin poikki, kiivennyt jo kahdeksalle kasitonniselle vuorelle ja on ensimmäinen suomalaisnainen, joka huiputti maailman vaarallisimpana pidetyn K2-vuoren.

Paula Strengell yritti suojautua kivivyöryltä kyyryssä kuin koppakuoriainen ja toivoi, että jos kivet osuisivat häneen, ne osuisivat kypärään tai reppuun. Hän oli laskeutumassa Pakistanin Nanga Parbatilta kakkos- ja ykkösleirin välissä olevan riskialttiin kivivyöryalueen läpi. Olotila oli ihan tyhjä. Hän oli väsynyt, ei ollut juonut tarpeeksi, ja tuntui, että hän oli antanut kaikkensa.

Paula pitää vuorikiipeilyä puhdistavana kokemuksena ja vertaa sitä retriittiin. Kun ympärillä kohoavat massiiviset jääseinämät ja oma olo on hiiltynyt väsymyksestä ja vähähappisuudesta, ihminen näkee oman paikkansa ”pienenä koppakuoriaisena” osana suurempaa kiertokulkua.

– Vuorella elämä on simppeliä. Nukutaan teltassa, syödään mitä on mukana ja liikutaan luonnossa. Moni arkinen huoli näyttää pieneltä sen rinnalla, Paula kuvailee. 

Paula Strengell vuorikiipeilyvarusteissa nousemassa jyrkännettä.

Matka hiihtovaelluksilta Nanga Parbatille

Paulan tie vuorille sai alkunsa hiihtovaelluksesta, jossa joutuu kohtaamaan samoja elementtejä kuin korkeilla vuorilla, kuten jäätiköitä ja railoja. Yli kymmenen vuotta sitten hän lähti Nepalin vaeltamaan Annapurna Base Camp Trekille. Kokemus vei mukanaan: mahtavat maisemat, kulttuurin rikkaus ja kokemus siitä, että neljän ja puolen kilometrin korkeuteen pääsi melko vaivattomasti, houkutteli palaamaan.

Pian Paula huomasi hakeutuvansa yhä korkeammille rinteille – ja lopulta kasitonnisille. Vuonna 2024 hänestä tuli oli ensimmäinen suomalaisnainen K2-vuoren huipulla.

Vuoret ovat antaneet elämyksiä – mutta myös kovia koetuksia: paleltumia Annapurnalla  ja hengenvaarallisia kivivyöryjä Nanga Parbatilla. Paula muistuttaa, että todellinen voitto on aina turvallinen paluu kotiin.

– Tottakai oli suuri saavutus, että pääsi kuitenkin huipulle, mutta vielä suurempi oli se, että pääsi sieltä ehjänä pois, hän sanoo viimekesäisestä Nanga Parbatin huiputuksesta.

Mikä motivoi lähtemään yhä uudelleen huipulta toiselle, vaikka riskit ovat suuret?

Paula kuvailee, että sama kuvio toistuu aina: Ensin kun tulee kotiin reissulta, ajattelee, että ei halua enää lähteä, että tässä ei ole mitään järkeä. Sitten vähitellen innostuu taas ideasta ja alkaa pyörittää sitä mielessään.

Kiipeilyssä on myös koukuttava puolensa: Aina pitää kokeilla jotain vähän enemmän.

Vuorikiipeilyssä tai kilpaurheilussa on Paulan mielestä jotain samaa kuin burnoutissa. Jos liikuntaa tai esimerkiksi kilpaurheilua harrastava loukkaantuu, hänen on vaikea sopeutua tilanteeseen. Hän on eräänlaisessa kuplassa, missä hän ei usko, että hänelle voi käydä näin, ja loukkaantumisen myötä identiteetti murtuu. Sama tapahtuu ihmiselle, joka on pitkään työskennellyt työuupumuksen partaalla. Myös vuorikiipeilyn maailmassa ollaan kuplassa, jossa ajattelu kapeutuu.

Psykiatri ja kiipeilijä – samojen paineiden äärellä

Mitä yhteistä on psykiatrin vastaanotolla ja Himalajan jyrkillä rinteillä? Paula on löytänyt molemmista samoja perusasioita: rauhallisuutta, harkintaa ja kykyä tehdä päätöksiä paineen alla.

Lääkärin työssä joutuu kohtaamaan kaikenlaisia tilanteita, ottamaan kantaa ja kuulemaan ihmisten järkyttäviäkin asioita – silti pitää pysyä rauhallisena. Tämä kokemus auttaa vuorilla, missä olosuhteet vaihtelevat nopeasti. Molemmissa täytyy myös osata tehdä päätöksiä rajallisen tiedon varassa.

– Vuorikiipeily on erilaista kuin moni muu urheilu. Pitää olla valmis joustamaan, eikä saa olla liian yksilökeskeinen. Siellä mennään olosuhteiden ja vuoren mukaan. Kun osallistujat ovat suunnitelleet reissua pitkään ja matkat myös maksavat paljon, niin tulee aikamoisia ristipaineita sen suhteen, että miten toimitaan.

Ohut naru vuorenrinteessä lumen päällä. Narun vieressä näkyy jalanjälkiä lumessa.

Seikkailuja ja oivalluksia maailman huipuilta

Keskiviikkona 5. marraskuuta Paula Strengell kertoo seikkailuistaan maailman korkeimmilla vuorilla. Illassa kuullaan sekä dramaattisia hetkiä vuorilta että pohdintoja lääkärin työn, mielen kestävyyden ja äärimmäisten olosuhteiden yhteydestä.

Tule kuulemaan, miksi Paula palaa kerta toisensa jälkeen vuorille – ja mitä vuoret voivat opettaa meille kaikille. Tilaisuudessa kuullaan myös asiaa LSV:n mielenterveyshankkeesta Nepalissa.

Teksti: Ylva Asp
Kuvat: Paula Strengell