Perustuslakivaliokunnan toiseuttamispolitiikka murentaa oikeusvaltion periaatteita
Perustuslakivaliokunnan tuore linjaus paperittomien ihmisten terveydenhuollon rajaamisesta horjuttaa suomalaisen oikeusvaltion ydintä. Päätöstä perustellaan näkemyksillä, jotka leimaavat paperittomat rikollisiksi ja sulkevat heidät perusoikeuksien ulkopuolelle. Näin Suomessa asuvat ihmiset asetetaan eri arvoon lain edessä – vastoin perustuslain selkeää yhdenvertaisuusperiaatetta, kirjoittaa LSV:n paperittomuustyön asiantuntija Aino Tuomi-Nikula blogissaan.
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Näin kuuluu perustuslain kuudes pykälä eli niin sanottu syrjintäkielto. Perustuslain tarkoitus on taata Suomessa kaikille yhtäläiset ihmisoikeudet. Sen turvaamana jokaisella on samat perusoikeudet, kuten yhdenvertaisuus, sananvapaus ja liikkumisen vapaus.
Perustuslakivaliokunta linjasi lokakuun puolessavälissä sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että paperittomien terveydenhuollon rajaaminen ei olisi Suomen perustuslain vastaista. Heidän argumenttinsa perustuvat kapeakatseiseen ja vääristyneeseen näkökulmaan paperittomista ihmisistä rikollisina. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan on osa poliittisten puolueiden ja median levittämää propagandaa, joka kumpuaa rasismista ja muukalaisvihasta. Perustuslain mukaan jokainen on yhdenvertainen lain edessä ja jokaisella on oikeus elämään sekä riittäviin terveyspalveluihin. Laki ei koske pelkästään kansalaisia, vaan kaikkia, jotka oleskelevat Suomessa.
Ihmisoikeuksia ei voi rajata oleskeluluvan perusteella
Valiokunnan lausunto liittyy hallituksen esitykseen, joka toteutuessaan rajaisi paperittomien ihmisten terveyspalvelut vain kiireellisiin, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Lakimuutos koskisi vain niitä henkilöitä, jotka eivät ole pystyneet vakiinnuttamaan maassa oleskeluaan. Raskaana olevat saisivat edelleen
neuvolaseurantaa ja välttämättömiä palveluita olisi järjestettävä, mikäli hoitamatta jättäminen olisi ”ilmeisen kohtuutonta” tai sen tuloksena väestön terveys tai alaikäisen hyvinvointi ”vaarantuisi vakavasti”. Lapsille olisi jatkossakin turvattu samat palvelut kuin hyvinvointialueiden asukkaille.
Lausunnossa linjataan, että paperittomien kohdalla ”kiinteää yhteyttä Suomeen ei synny”, jolloin heitä ei valiokunnan mukaan koskisi perustuslain 19. pykälän turvaama oikeus riittäviin terveyspalveluihin ja terveyden edistämiseen. Perustuslain kuudennessa pykälässä linjataan, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi sukupuolen, iän, alkuperän, kielen tai uskonnon perusteella. Tämä ei kuitenkaan perustuslakivaliokunnan mukaan muodostuisi ongelmaksi, sillä ”ulkomaalaislain mukaisen oleskelulupajärjestelmän merkityksellisyyden ja legitimiteetin
turvaaminen on hyväksyttävä syy asettaa laittomasti maassa oleskelevat henkilöt eri asemaan”.
Lakiesitys lisää kärsimystä ja kustannuksia
Ihminen ei voi olla laiton ja tätä sanaa ei tulisi paperittomista käyttää. Paperittomat ihmiset ovat hyvin haavoittuvassa asemassa ja jo pelkästään yhteiskunnallisen asemansa vuoksi alttiita monenlaiselle hyväksikäytölle. Toteutuessaan laki pahimmillaan johtaisi siihen, että tautien etenemistä ei huomattaisi ajoissa ja kroonisten sairauksien oireet pääsisivät pahenemaan. Inhimillinen kärsimys lisääntyisi, eikä turhilta kuolemiltakaan todennäköisesti vältyttäisi. Tämän lisäksi potilaat ohjautuisivat yhä enenevissä määrin kalliin erikoissairaanhoidon pariin, kun sairauksien akutisoituessa ensihoidon, päivystyksen ja tehohoidon tarve lisääntyisi. Meillä ei ole varaa olla huolehtimatta ihmisten perusterveydenhuollosta, rokotuksista, lääkkeistä ja kroonisten sairauksien seurannasta. Välttämätön hoito on sananmukaisesti välttämätöntä. On myös harhaista ajatella, että paperittomien määrä vähenisi tämän lakiesityksen myötä – päinvastoin paperittomia tulee jatkossa olemaan todennäköisesti entistä enemmän, kun huomioidaan hallituksen tiukennukset maahanmuuttopolitiikkaan kokonaisuutena ja niiden negatiiviset vaikutukset oleskelun laillistamismahdollisuuksiin.
Perustuslakivaliokunnan linjaus perustuu toiseuttamispolitiikkaan, jossa tiettyä ihmisryhmää kohdellaan eri tavoin lain edessä. Tämän hyväksymistä perustellaan leimaamalla nämä ihmiset rikollisiksi vailla minkäänlaista totuuspohjaa. On luotaantyöntävää, että päättäjiä täytyy muistuttaa siitä, että paperittomista
puhuessamme puhumme ihmisistä – vanhemmista, lapsista, naapureista, ystävistä. Nämä ihmiset mitätöidään vain oman yhteiskunnallisen asemansa ja taustansa edustajiksi ja suljetaan ulos yhteiskunnasta täysin ideologisin perustein. Näin paperittomuudesta tulee kaikkia identiteetin osa-alueita määrittelevä tekijä ja ihmisyys häivytetään näkyvistä, jolloin perusoikeuksia on myös helpompi evätä. Todellisuudessa paperittomat ovat järjestelmän jalkoihin jääneitä henkilöitä, joilla on unelmia, suunnitelmia, pystyvyyttä, osaamista ja vahvuuksia aivan kuin kaikilla muillakin. Jokaisella heistä on oma tarinansa ja tilanteensa – ja kaikki he ovat ihmisiä.
Aino Tuomi-Nikula
LSV:n paperittomuustyön asiantuntija