Lääkärin sosiaalinen vastuu ry

Mielenterveyden edistäminen Nepalissa – haasteita ja onnistumisia

Share
Kolme naista nousee kiviportaita ylös pengerrettyä vuorenrinnettä. Kaikilla kolmella on siniset nepalilaiset sarit sekä kirkkaanpunainen tai pinkki takki sen päällä. Vuoren rinteessä kasvaa pensaita.
Vapaaehtoiset terveyssisaret ovat keskeisessä asemassa terveyserojen kaventamisessa, sillä heillä on usein pääsy syrjäytyneisiin väestöryhmiin. Hankkeen avulla heitä on koulutettu tunnistamaan mielenterveysongelmia ja ohjaamaan hoidon piiriin.

Miten mielenterveyspalveluiden kehittäminen sujuu syrjäseuduilla Nepalissa, missä terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset ja stigma vahva? LSV:n vapaaehtoiset Juho Heliste ja Heidi Saarinen matkustivat keväällä 2024 Nepaliin tapaamaan mielenterveyshankkeemme yhteistyökumppaneita ja seuraamaan työn edistymistä paikan päällä. Matkakertomuksessa Heidi Saarinen avaa onnistumisia, haasteita ja oppimiskokemuksia matkalta.

Nuori suomalainen silmälasipäinen mies seisoo nurmikentällä musta vuohi sylissään ja katsoo kameraan hymyillen. Maassa näkyy heinää ja taustalla kauempana rakennus ja puita.
Juho Heliste mielenterveyskuntoutujan maatilalla vuohen kanssa.

Matka Kathmandun laaksosta kohti itä-Nepalin Okhaldungan maakuntaa, tarkemmin Likhun kylää, alkaa aamulla. Asfaltoitu tie muuttuu pian serpentiinimäiseksi hiekkatieksi, ja koko päivä kuluu matkantekoon.

Helmikuun alussa tehdyllä hankematkalla mukana ovat LSV:n Nepalin mielenterveyshankkeen vapaaehtoiset koordinaattorit Juho Heliste ja Heidi Saarinen, sekä paikallisen kumppanimme Transcultural Psychosocial Organisation Nepal (TPO Nepal) -järjestön projektipäällikkö Pitambar Koirala, projektikoordinaattori Shree Niwash Kanal, tulkki Sarthak Pandit ja kuljettaja Hem Prasad Nepal.

Hanke toteutetaan ulkoministeriön hanketuella vuosina 2023–2026.

Syrjäseutujen mielenterveyspalveluiden kehittäminen

Vuonna 2023 käynnistyneessä hankkeessa edistetään mielenterveyspalveluiden saatavuutta syrjäseuduilla, joista Likhu on erinomainen esimerkki. ”Tähän kylään on niin vaikea päästä, ettei täällä ole muilla järjestöillä toimintaa”, toteaa projektipäällikkö Koirala. Sadekauden alkaessa kylä voi joutua viikoiksi eristyksiin ulkopuolisesta maailmasta. Hankkeen avulla terveydenhuollon ammattilaisia on koulutettu mielenterveystyöhön, vapaaehtoisia terveyssisaria ja opettajia on perehdytetty aiheeseen, ja tietoisuutta on lisätty kunnallisviranomaisten ja kuntalaisten keskuudessa. Kahdessa vuodessa muutos on jo näkyvä: mielenterveyden haasteisiin suhtaudutaan entistä vakavammin.

Haasteet ja rakenteelliset esteet

Tietoisuuden lisääntyessä perinteisten parantajien käyttäminen mielenterveysongelmien hoidossa on vähentynyt, ja kuntoutujat kertovat voivansa keskustella haasteistaan aiempaa avoimemmin. Nepalissa mielenterveysstigma on yhä vahvasti läsnä, ja tilannetta pahentavat terveydenhuollon ammattilaisten puute ja aiheeseen liittyvä tietämättömyys. Noin 30 miljoonan asukkaan maassa on eri lähteiden mukaan vain reilu 200 psykiatria. TPO:n vuonna 2021 tekemän selvityksen mukaan maassa on noin 500 psykiatrista sairaalapaikkaa, joista osa kuuluu muiden erikoisalojen alle. Ainoa julkinen psykiatrinen sairaalayksikkö sijaitsee Patanissa, Kathmandun lähellä, jonne yksi tapaamistamme kuntoutujista oli joutunut matkustamaan saadakseen tarvitsemansa hoidon.

Hankkeen haasteena on myös terveyspalveluiden jatkuvuuden varmistaminen. Vaikka koulutuksia järjestetään ja ammattilaisia perehdytetään mielenterveystyöhön, vaarana on, että paikallisten resurssien puute rajoittaa palveluiden saatavuutta. Lisäksi matkat terveydenhuollon palveluiden piiriin ovat monille pitkät ja vaikeakulkuiset, mikä vähentää hoidon saatavuutta erityisesti vaikeina vuodenaikoina.

Konkreettisia onnistumisia

Seuraavana päivänä matka jatkuu kohti Sindhulin provinssia ja Marinin kaupunkia. Tapaamme hankkeen kautta koulutettuja mielenterveystyöntekijöitä ja opettajia sekä kunnallisviranomaisia ja mielenterveyskuntoutujia. Marinin viranomaiset kertovat, että mielenterveyspalvelut ovat nousseet heille keskeiseksi teemaksi. He ovat lisänneet perusterveydenhuoltoon tärkeimmät psyykenlääkkeet, joita ei aiemmin ollut saatavilla, ja varmistaneet, että TPO:n kouluttamat ammattilaiset voivat pitää vastaanottoja mielenterveyskuntoutujille. He ovat myös erittäin kiitollisia hankkeesta ja pohtivat jo, miten mielenterveyspalvelut turvataan alueella hankkeen päättyessä vuoden 2026 lopulla. 

Myös palveluiden käyttäjät ovat tyytyväisiä. Osa heistä on liittynyt hankkeen tuella perustettuihin komiteoihin, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta mielenterveysongelmista ja edistää edunvalvontaa kunnallisviranomaisten suuntaan. Nämä toimet tukevat sekä yksilöiden että yhteisöjen hyvinvointia ja osoittavat, miten hankkeella voi olla pysyvä vaikutus mielenterveyspalveluiden kehitykseen. Hankkeessa toimiva psykologi Prem Nath Bhattari toteaakin, että mielenterveyshankkeissa on tärkeää osallistaa ihmisiä mielenterveyskuntoutujista ja yhteisöistä julkiseen terveydenhuoltoon ja viranomaisiin. Jokaisella on tärkeä rooli, jotta lainmukaiset palvelut saadaan saataville. 

Kaksi nuorta nepalilaista naista seisoo vierekkäin ja katsoo kameraan hymyillen. Molemmilla on kädessään esite, jossa on nepalinkielistä tekstiä. Toinen on pukeutunut musta-valkoruudulliseen fleece-takkiin, toinen ohueen punaiseen takkiin ja aniliininpunaiseen huiviin. Taustalla näkyy toimiston ikkuna ja verho.
Sairaanhoitajat Srijana Bomjan ja Sushmita Majhi osallistuivat TPO:n järjestämään mielenterveystyön koulutukseen, jonka avulla he tarjoavat nyt keskusteluapua asiakkailleen. Kädessään heillä on hankkeeseen tehtyjä mielenterveysesitteitä.
Keski-ikäinen silmälasipäinen nepalilainen mies istuu ison puisen työpöydän takana. Pöydällä on karttapallo, kirjapino, papereita ja pieni Nepalin lippu. Sivupöydällä on vihkoja ja tietokoneen näyttö. Takana seinällä on erilaisia taulukoita julistekoossa.
Marinen koulun yliopettaja Padam Lal Blon kertoo olevansa iloinen TPO:n järjestämistä mielenterveyskoulutuksista opettajilleen. Koulutuksen avulla opettajat voivat tarjota psykososiaalista tukea oppilailleen.

Vaikka haasteita riittää, hankkeen saavutukset ovat merkittäviä. Mielenterveystyön näkyvyys ja painotus ovat lisääntyneet niin paikallisyhteisöissä kuin kunnallishallinnossa. Tietoisuuden lisääntyessä myös hoitoon hakeutuminen on helpompaa, mikä tukee pitkän aikavälin tavoitteita mielenterveyspalveluiden kehittämisessä ja stigmaan liittyvien asenteiden muuttamisessa.

Teksti ja kuvat: Heidi Saarinen


Lahjoita mielenterveystyölle Nepalissa

Nepalin mielenterveyshanketta tehdään Suomen ulkoministeriön tuella. Ulkoministeriön tuki kattaa 85 % hankkeen kuluista, loput katetaan lahjoituksilla ja vapaaehtoistyöllä. Lahjoita mielenterveystyölle Nepalissa ja ole mukana luomassa parempia mielenterveyspalveluja syrjäseuduille ja vähentämässä mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa.