Tiedote 19.5.2025

Pääministeri Orpon hallitus antoi 15.5. eduskunnalle lakiesityksen, joka rajoittaa paperittomien ihmisten pääsyä julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa. Oikeus terveyteen on kuitenkin perus- ja ihmisoikeus, ei etuoikeus.

Lakiesityksen mukaan paperittomilta ihmisiltä voitaisiin evätä pääsy kiireettömään terveydenhuoltoon, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Jos lakimuutos hyväksytään, esimerkiksi diabeteksen tai astman kaltaisia sairauksia voisi jäädä hoitamatta, mikä aiheuttaisi vakavia riskejä niitä sairastaville ja todennäköisesti kuormittaisi päivystyksiä vaivojen muuttuessa vakavammiksi.

Orpon hallituksen lakiesityksen tarkoituksena on kumota vuonna 2023 Marinin hallituksen aikana säädetty laki, joka takaa paperittomille kiireellisen hoidon lisäksi välttämättömät terveydenhuollon palvelut. Palvelu katsotaan välttämättömäksi, jos sen antamatta jättäminen heikentää potilaan vointia lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Esimerkkejä välttämättömästä hoidosta ovat muun muassa pitkäaikaissairauksien seuranta ja hoito, neuvolapalvelut ja rokotukset.

Poikkeukset eivät riitä takaamaan palveluita kaikille niitä tarvitseville

Uudessa lakiesityksessä mainitut poikkeukset eivät riitä turvaamaan paperittomien oikeutta terveyteen.

Paperittomat lapset saisivat edelleen laajat palvelut, eli samat kuin hyvinvointialueen asukkaat. Heidän paperittomilla vanhemmillaan tai muilla huoltajillaan ei kuitenkaan olisi samaa oikeutta, mikä vuorostaan vaikuttaisi lasten hyvinvointiin.

Välttämättömiä palveluita olisi tarjottava edelleen siinä tapauksessa, jos niiden epääminen olisi “ilmeisen kohtuutonta”, jos “muu henkilö tai väestö vakavasti vaarantuisi” tai jos se vaarantaisi ”alaikäisen, jonka huolenpidosta henkilö vastaa, hyvinvoinnin.” Näihin tilanteisiin ei kuitenkaan välttämättä lukeutuisi kaikkien kroonisten sairauksien seuranta ja hoito, tarvittavat tutkimukset vakavan sairauden poissulkemiseksi tai THL:n suosittelemat rokotukset.

Raskaana oleville turvattaisiin jatkossakin neuvolaseuranta.

Näitä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta paperittomina elävät ihmiset olisivat vaarassa jäädä ilman hoitoa, mikä voisi lopulta johtaa hengenvaarallisiin tilanteisiin.

“Oikeus terveyteen on perus- ja ihmisoikeus, ei etuoikeus. Tätä lakimuutosta ei voi hyväksyä,” sanoo asiantuntija Aino Tuomi-Nikula Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:stä.

Lain myötä hoito tulisi kalliimmaksi

Vuonna 2023 paperittomien tarpeellisen hoidon kustannukset olivat 825 342 euroa. Summa perustuu hyvinvointialueiden hakemiin Kela-korvauksiin. Hyvinvointialueiden kokonaisbudjetti oli samana vuonna 24 miljardia euroa. Kyse ei siis ole kovin suurista summista.

Jos lakimuutos hyväksyttäisiin, kustannukset tulisivat luultavasti nousemaan. Kun sairauksia ei hoideta ajoissa perusterveydenhuollon puolella, ne aiheuttavat komplikaatioita, jotka vaativat kallista erikoissairaanhoitoa. Esimerkki tällaisesta on lääkityksellä hoidettavissa olevan rytmihäiriön aiheuttama aivoinfarkti.

“Tämän lakiesityksen takana olevat väittävät, että pääsy tarpeellisiin terveydenhuollon palveluihin houkuttelisi lisää ihmisiä Suomeen. Tiedämme tutkimusten valossa, että tämä ei pidä paikkaansa. On myös halvempaa hoitaa sairaudet perusterveydenhuollon puolella kuin jättää ne kiireellisen hoidon vastuulle,” sanoo Tuomi-Nikula.

Haastattelupyynnöt

Paperittomuustyön asiantuntija Aino Tuomi-Nikula, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry (LSV), puh. 044 744 0014, s-posti: aino.tuomi-nikula@lsv.fi

Lisätietoja

• Lisätietoa lakihankkeesta Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla
• Lääkärin sosiaalinen vastuu ry antoi lausunnon lakiesityksestä
• Lisätietoa paperittomien terveydestä Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n verkkosivuilla
• Usein kysyttyjä kysymyksiä paperittomien terveydestä

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry (LSV) on suomalainen lääkärijärjestö, joka työskentelee terveyden tasa-arvon saavuttamiseksi Suomessa ja maailmalla.

PapeTe-hanke on STEA-rahoitteinen hanke, joka on ajanut paperittomien oikeuksia terveydenhuollossa vuodesta 2017.