Suomen hallitus pyrkii rajaamaan paperittomien ihmisten pääsyä terveyspalveluihin. Voimassa olevan lain mukaan paperittomat ihmiset saavat Suomessa kiireellisen hoidon lisäksi välttämättömät terveyspalvelut. Toteutuessaan lakimuutos kaventaisi palvelut vain kiireelliseen hoitoon, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Ihmisoikeussopimukset ja Suomen perustuslaki takaavat jokaiselle riittävät terveyspalvelut. Lisäksi lakimuutos tulisi yhteiskunnalle kalliimmaksi, kun perusterveydenhuollossa hoitamatta jätetyt sairaudet muuttuisivat kiireellistä hoitoa vaativiksi ja kustannukset kasvaisivat hoidontarpeen siirtyessä erikoissairaanhoidon puolelle.

Keitä paperittomina elävät ihmiset ovat?

• Kukaan ei valitse paperittomuutta; se on tila, johon joudutaan olosuhteiden pakosta.
• Tiivistetysti: Terveydenhuollon näkökulmasta paperittomalla ei ole pääsyä laajoihin terveyspalveluihin kotikuntamerkinnän puuttumisen vuoksi.
• Paperittomaksi voi joutua esimerkiksi
  • ihminen, joka jää maahaan saatuaan negatiivisen turvapaikkapäätöksen tai joka ei ole pyrkinyt laillistamaan oleskeluaan.
  • laillisesti maassa olevat ihmiset, kuten EU-kansalaiset, joilla ei ole vakuutusturvaa kotimaassaan (mm. jotkin Euroopan liikkuvaan väestöön kuuluvat ihmiset).
  • perheenyhdistämispäätöstä maassa odottavat, jotka ovat niin ikään laillisesti maassa.
  • ulkomaiset opiskelijat, jos heidän sairausvakuutuksensa ei ole kattava tai se ei ole enää voimassa.
• Paperittomaksi voi myös syntyä, mikäli kummallakaan vanhemmalla ei ole oleskelulupaa tai kansalaisuutta.
• Paperittomat ovat heterogeeninen ryhmä, mutta he kaikki ovat hyvin haavoittuvassa oikeudellisessa asemassa, ja heillä on suuri riski päätyä ihmiskaupan uhreiksi tai muutoin hyväksikäytetyiksi.

Millaisia terveydenhuoltopalveluita paperittomat saavat?

• Paperittomilla on oikeus kiireellisiin ja välttämättömiin terveyspalveluihin koko Suomessa. He voivat siis hakeutua esimerkiksi mille tahansa terveysasemalle.
• Paperittomat lapset saavat laajat terveyspalvelut, eli samat kuin hyvinvointialueen asukkaat.
• Raskaana oleville naisille on turvattu raskauteen ja synnytykseen liittyvät palvelut.
• Paperittoman hoitaminen ei ole laitonta. Salassapitovelvollisuus pätee myös paperittomien potilaiden kohdalla, eli heitä ei saa ilmoittaa viranomaisille vain oleskelustatukseen liittyvistä syistä.

Mitä on välttämätön hoito ja mitä siihen sisältyy?

• Sellaiset palvelut, joiden antamatta jättäminen heikentäisi potilaan terveydentilaa lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, määritellään välttämättömiksi.
• Terveydenhuollon ammattihenkilö määrittelee hoidon välttämättömyyden:
  • Tarve suhteutetaan potilaan maassaolon kestoon ja mahdolliseen tilan pahenemiseen. Välttämättömyyden lisäksi arvioidaan mahdollista varattomuutta, mikä merkitään tarvittaessa potilastietojärjestelmään.
• Välttämätöntä hoitoa on ainakin:
  • Kroonisten sairauksien hoito ja seuranta, mm. reseptien uusinta (tavoitteena sairauden etenemisen pysäyttäminen ja komplikaatioiden/pahenemisvaiheiden estäminen)
  • Tarvittaessa vastaanotot ja laboratorioseuranta
  • Tarvittavat tutkimukset oireperustaisesti vakavan sairauden poissulkua varten
  • Infektioseulat, rokotukset THL:n ohjeistuksen mukaan
  • Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut
  • Välttämätön hammashoito
  • Välttämättömät mielenterveys- ja päihdepalvelut
• Krooniset sairaudet, esimerkkejä:
  • Diabetes: verensokerin seuranta, laboratoriokokeet vähintään vuosittain, lääkehoito, liitännäissairauksien seulonta, omahoidon tukeminen
  • Sydän- ja verisuonisairaudet (sepelvaltimotauti, verenpainetauti ym.): arvojen seuranta, lääkehoito, omahoidon tukeminen
  • Astma: voinnin seuranta, lääkehoito
  • Mielialahäiriöt: lääkehoito, vakauttaminen, seuranta
  • Neurologiset sairaudet esim. epilepsia: lääkehoito, kohtaustilanteen selvittely
  • Kiputilat: tilanteen selvitys, lääkehoito, fysioterapia
  • Gynekologiset vaivat ja seksuaaliterveys: raskauden ehkäisy, gynekologiset tutkimukset ja hoidot

Välttämätöntä vai kiireellistä hoitoa?

• Välttämätöntä hoitoa ovat sellaiset palvelut, joiden antamatta jättäminen heikentäisi
• potilaan terveydentilaa lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä (arvioidun Suomessa
• oleskelun aikana).
• Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman,
  pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää
  välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai
  vamman vaikeutumista. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan myös päihteiden käytöstä
  johtuvaa välitöntä vieroitushoidon tarvetta.
• Rajanveto saattaa joissakin tapauksissa olla vaikeaa:
  • Kiireellinen HIV? Kiireellinen syöpä? Haavanhoito? Päivystyksen jatkohoito?
    Kiireellinen insuliinihoito?
  • Synnytys ja joissain tapauksissa raskauden keskeytys luetaan kuuluvaksi
    kiireelliseen hoitoon
• Esimerkkejä kroonisten sairauksien muuttumisesta kiireellisiksi:
  • Diabetes: munuaisten vajaatoiminta ja siitä johtuvat kriisit, diabeetikon
    jalkahaavat ja niistä johtuvat infektiot tai kuoliot, diabeettinen retinopatia eli
    verkkokalvosairaus, tyypin 1 diabeteksessa myös diabeettinen ketoasidoosi
    (hengenvaarallinen, usein tehohoitoa vaativa tila)
  • Verenpainetauti: verenpainekriisi, sydäninfarkti, aivoinfarkti, munuaisten
    akuutti vajaatoiminta
  • Epilepsia: pitkittyneet epileptiset kohtaukset (usein päivystyksellisesti ja/tai
    tehohoidossa hoidettavia)
  • Sepelvaltimotauti: sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta
  • Rytmihäiriötaudit (esim. eteisvärinä): aivoinfarkti, sydämen vajaatoiminta
  • Mielialahäiriöt: psykoosit, itsetuhoisuus

Miltä näyttää paperittomien terveydenhuollon tulevaisuus?

• Hallituksen esitys paperittomien palveluiden rajaamiseksi (HE laiksi sosiaali- ja
• terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi
• laeiksi) on tarkoitus antaa eduskunnalle viikolla 16.
• Toteutuessaan laki rajaisi paperittomien ihmisten terveyspalvelut kiireelliseen
• hoitoon, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Hyvinvointialueet voisivat tehdä
• paikallisia päätöksiä välttämättömien palveluiden tarjoamiseksi alueellaan.
• Tutkimusten mukaan sosiaaliturva ei ole maahanmuuton vetovoimatekijä, joka
• ohjaisi kohdemaan valintaa.
• Tällä hetkellä paperittomat saavat välttämätöntä hoitoa vuoden 2023 alussa
• voimaantulleen lain turvin.
  • Tämä laki ei ole ehtinyt olla vielä pitkään voimassa, joten sen vaikutuksia ei ole vielä voitu tarkastella systemaattisesti.
  • Oikeus välttämättömään hoitoon on mahdollistanut esim. pitkäaikaissairauksien toteamisen, seurannan ja hoidon aikaisessa vaiheessa, mikä on kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti järkevää.
• Lakiluonnos on tulkinnanvarainen:
  • Käytännöt muotoutuisivat kunkin ammattilaisen/yksikön kokemuksen ja osaamisen mukaan, lakia eivät kaikki välttämättä tarkasti tuntisi.
  • Voisi mahdollistaa mielivaltaisen päätöksenteon, mikäli yksikön ohjeistus olisi puutteellinen.
  • Asettaisi tähän ryhmään kuuluvat ihmiset myös keskenään eriarvoiseen asemaan, laki ei kohtelisi kaikkia paperittomia potilaita samalla tavalla.
  • Voisi johtaa alueelliseen epätasa-arvoon, jos eri hyvinvointialueille tehtäisiin erilaisia päätöksiä.
• Välttämätöntä hoitoa olisi edelleen tarjottava, mikäli
  • olisi ”ilmeisen kohtuutonta” jättää vaiva hoitamatta.
  • hoitamatta jättäminen asettaisi muun henkilön tai väestön ”vakavaa vaaraan”.
  • Raskauteen liittyvät terveyspalvelut turvattaisiin paperittomille jatkossakin.
  • Alle 18-vuotiaat saisivat edelleen samat palvelut kuin hyvinvointialueen asukkaat.
    • On kuitenkin otettava huomioon, että huoltajien hyvinvointi vaikuttaa merkittävästi myös lasten hyvinvointiin.

Mitä lakimuutoksesta voisi seurata?

• On muistettava, että paperittomuus itsessään tuottaa ja ylläpitää mm. mielenterveysongelmia, joista suuri osa olisi alkuvaiheessa helposti hoidettavissa perusterveydenhuollon puolella. Jos lakimuutos hyväksyttäisiin, tämä ei olisi enää mahdollista.
• Joissakin tapauksissa kroonisten sairauksien seuranta ja joidenkin lääkkeiden uusiminen voisi vaarantua.
• Rokotusohjelman mukaisten rokotteiden antamatta jättämisellä voisi olla vakavat kansanterveydelliset vaikutukset.
• Varhaiset merkit sairauden etenemisestä voisivat jäädä huomaamatta. Uusia sairauksia ei välttämättä diagnosoitaisi heti, mikä voisi vaikuttaa ennusteeseen.
• Sairaudet voisivat muuttua kiireellistä hoitoa vaativiksi, jolloin inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös kustannukset kasvaisivat hoidontarpeen siirtyessä erikoissairaanhoidon puolelle.

Miten hallituksen esitys kestää eettistä tarkastelua?

• Terveys on perustavanlaatuinen ihmisoikeus ja Suomen perustuslaki takaa kaikille välttämättömän huolenpidon ja riittävät sosiaali- ja terveydenpalvelut.
• YK:n ihmisoikeussopimukset:
  • Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus takaa jokaiselle valtion lainkäyttöpiirissä oikeuden korkeimpaan saavutettavissa olevaan fyysiseen ja psyykkiseen terveyden tasoon.
  • Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa painotetaan, että pienet lapset ova erityisen alttiita syrjinnälle, koska he ovat suhteellisen voimattomia ja heidän oikeuksiensa toteutuminen riippuu muista ihmisistä. Nuoret lapset voivat kärsiä seurauksista, jotka aiheutuvat heidän vanhempansa tai laillisen huoltajansa kohtaamasta syrjinnästä.
• Sairaanhoitajan eettisissä ohjeissa korostetaan sairauden ehkäisyä ja hoitamista: ”Sairaanhoitaja toimii tehtävässään oikeudenmukaisesti. Hän hoitaa jokaista potilasta yhtä hyvin ja kunkin yksilöllisen hoitotarpeen mukaan, riippumatta potilaan terveysongelmasta, kulttuurista, uskonnosta, äidinkielestä, iästä, sukupuolesta, rodusta, ihon väristä, poliittisesta mielipiteestä tai yhteiskunnallisesta asemasta.”
• Lääkärin ammattieettisissä ohjeissa sanotaan, että potilaita tulee kohdella “tasa-arvoisina, oikeudenmukaisesti ja syrjimättä”.
  • Ei olisi oikeudenmukaista asettaa ammattilaisia sellaiseen tilanteeseen, jossa osa potilaista pitäisi hoitaa eettisesti kestämättömällä tavalla. Se ei myöskään olisi järkevää tilanteessa, jossa kärsimme henkilöstöpulasta jo valmiiksi.

Paljonko hoito maksaa?

• Sen lisäksi, että välttämättömien palvelujen epääminen ja hoidon lykkääminen aiheuttaisi tarpeetonta inhimillistä kärsimystä, se on myös kallista.
  • Hoidon tarve siirtyisi kalliin erikoissairaanhoidon, kuten päivystyksen ja tehohoidon, puolelle.
  • Kun muut leikkaukset hyvinvointialueilla otetaan huomioon, kokonaisvaikutus esimerkiksi päivystysten kuormitukselle voisi olla merkittävä.
• Lakiluonnoksessa esitetty mahdollinen säästö on 825 342 euroa (kustannukset paperittomien hoidosta vuoden 2023 aikana perustuen Kelalta haettuihin korvauksiin, sis. sekä kiireellinen että välttämätön hoito), mikä on vain pisara meressä verrattuna hyvinvointialueiden noin 24 miljardin euron vuotuiseen budjettiin.
  • Todennäköisesti kustannukset kuitenkin kasvaisivat, mikäli lakimuutos hyväksyttäisiin.

Miten Helsinki on onnistunut ratkaisemaan haasteen?

• Helsingissä on vuodesta 2018 ollut käytössä toimiva malli, jossa paperittomien hoito on keskitetty kohderyhmän tarpeisiin perehtyneelle tiimille, joka toimii Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa sekä Ruoholahden äitiys- ja lastenneuvolassa. Noin 90 % paperittomista oleskelee pääkaupunkiseudulla ja käytännössä heidän kaikki perusterveydenhuoltoa vaativat terveysongelmansa hoitaa pääkaupungissa yksi osa-aikainen lääkäri.
  • Pääkaupunkiseudulla kentällä työskentelevien ammattilaisten arvio on, että paperittomien asiakkaiden päivystyskäynnit ovat Helsingissä käyttöön otettujen keskitettyjen palvelujen myötä vähentyneet huomattavasti.
• Hyvinvointialueilla on tulevaisuudessa suuri rooli, mikäli lakimuutos toteutuu. Alueiden ei olisi pakko rajata oikeutta hoitoon, vaan ne voisivat seurata Helsingin esimerkkiä ja tarjota paperittomille lain määrittelemää minimiä laajempia palveluita.

Lisätiedot

Aino Tuomi-Nikula
Asiantuntija, PapeTe-hanke, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
aino.tuomi-nikula@lsv.fi, 044 744 0014
Neuvontanumero paperittomille ja ammattilaisille (arkisin klo 9-15): 044 744 9932