Viime vuosina ydinsodan riski on selvästi lisääntynyt, ja toisaalta tietämyksemme ydinsodan terveysvaikutuksista on merkittävästi kasvanut. Tässä tilanteessa olisi ensiarvoisen tärkeää saada WHO:lta arvovaltainen, sitoutumaton, selkeä ja tieteellinen selvitys ydinaseiden ja ydinsodan todellisista vaikutuksista, kirjoittaa Kati Juva.

Maailman terveysjärjestön WHO:n tehtävänä on edistää ja ylläpitää terveyttä. Suomalaisille ehkä tutuinta WHO:n toimintaa on infektiotautien torjuminen ja siihen liittyvät rokotuskampanjat, mutta se tekee toki paljon muutakin muun muassa kroonisten kansantautien parissa ja ympäristön terveellisyyden edistämiseksi.

Kylmän sodan aikaan maailmalla tiedostettiin mahdollisen ydinsodan vaikutukset terveyteen. Ydinpommin vaikutukset tunnettiin hyvin Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten jäljiltä, ja ydinsodan riski oli kasvanut kilpavarustelun myötä. Yksi vahvimpia ydinsodan estämiseen pyrkiviä liikkeitä oli lääkäreiden 1980 perustettu International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW), jonka jäsenjärjestöksi LSV:kin perustettiin.

WHO laati 1987 hyvän asiantuntijaraportin The Effects of Nuclear War on Health and Health Services, johon koottiin senhetkinen tieto ydinsodan vaikutuksista ihmisten terveyteen. Tämä raportti toimi mun muassa pohjana YK:n Kansainvälisen tuomioistuimen (International Court of Justice ICJ) neuvoa antavassa päätöksessä ydinaseiden käytön tai uhkailun laillisuudesta suhteessa kansainväliseen oikeuteen (The Legality of the Threat or Use of Nuclear Weapons) vuodelta 1996. Päätöksessä todetaan, että ”ydinaseiden käyttö tuskin on yhteensovitettavissa asevoiman käytön sääntelyn kanssa”.

Tiedot ydinaseiden vaikutuksista tarkentuneet

WHO:n raportin osalta sovittiin aikanaan, että tilannetta seurataan ja raporttia päivitetään. Kylmän sodan päättymisen jälkeen ydinsodan uhka vaikutti kuitenkin vähentyneen, eikä asiaan palattu. Lopulta vuonna 2020 seurantamandaatti lopetettiin yhdessä monien muiden hankkeiden kanssa, joille ei ollut tehty mitään vuosikausiin.

Viime vuosina on ydinsodan riski selvästi lisääntynyt. Sekä Venäjä että Israel ovat uhkailleet ydinaseiden käytöstä nykyisissä konflikteissa.

Toisaalta tietämyksemme ydinsodan vaikutuksista on merkittävästi lisääntynyt liki 40 vuodessa, joka on kulunut WHO:n edellisestä raportista. Erityisesti laskelmat ydinaseiden käytön ilmastovaikutuksista ja ydintalvesta ovat merkittävästi tarkentuneet ja tulokset ovat kylmääviä. Rajoitetustakin ydinsodasta seuraisi ilmaston viileneminen ja ravinnontuotannon väheneminen siinä määrin, että jopa miljardeja ihmisiä uhkaisi nälänhätä. Lisäksi uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että erityisesti naiset ja lapset ovat herkkiä radioaktiivisen säteilyn tuhoisille terveysvaikutuksille.

Ydinaseiden vaikutuksista tarvitaan uusi raportti

Nykymaailman päättäjillä ei näytä olevan realistista kuvaa ydinaseiden globaaleista humanitaarisista vaikutuksista. Atomiaseet nähdään osana sodankäynnin mahdollisia keinoja, ja niin sanottujen taktisten ydinaseiden (jotka ovat pääsääntöisesti suurempia kuin Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotetut) käyttöä harjoitellaan. Tässä tilanteessa olisi ensiarvoisen tärkeää saada arvovaltainen, sitoutumaton, selkeä ja tieteellinen selvitys ydinaseiden ja ydinsodan todellisista vaikutuksista. WHO:n uusi selvitys voisi toimia tällaisena.

WHO:n auttamattomasti vanhentuneen ydinsotaselvityksen päivittäminen onkin yksi IPPNW:n tämän hetken tärkeimpiä tavoitteita. Järjestön työntekijät ovat tavanneet WHO:n pääsihteeriä Tedros Ghebreyesusta, ja IPPNW:n delegaatio – jossa minäkin olin mukana – osallistui WHO:n vuotuiseen World Health Assemblyyn (WHA). Tapasimme useiden maiden delegaatioita (juttelin pitkään myös suomalaisten kanssa) sekä WHO:n työntekijöitä Radiation Safety sekä Health and Peace Initiative -yksiköistä.

IPPNW järjesti myös onnistuneen oheistapahtuman ydinsodan terveysvaikutuksista, johon osallistui yli 80 ihmistä. Tukijamaina olivat Itävalta, Kazakstan ja Meksiko. Puhujia IPPNW:n ja WHO:n edustajien lisäksi Kansainvälisestä Punaisesta Rististä (ICRC), Maailman Lääkäriliitosta (WMA) sekä lääketieteen opiskelijoiden järjestöstä (IFMSA). Minulla oli kunnia saada juontaa tämä tilaisuus.

Tässä WMA-kokouksessa emme vielä saaneet aikaan päätöstä uuden raportin tekemisestä, koska edellisen seurantamandaatti oli vanhentunut. Tällä hetkellä IPPNW työskentelee tiivisti niiden maiden kanssa, jotka ovat nyt WHO:n työvaliokunnassa. Toivomme saavamme tämän ensi vuoden WHA:n agendalle, ja ehkä rahoituskin selviää.

IPPNW, kuten LSV:kin, nojaa toimintansa tieteeseen ja tutkimukseen. Tämän selvityksen tekeminen auttaa meitä toimimaan ydinsodan ehkäisemiseksi ja turvallisemman maailman puolesta.

Kati Juva
IPPNW co-presidentti
LSV:n perustajajäsen ja rauhanaktiivi