LSV vastustaa Orpon hallituksen aikeita poistaa paperittomilta ihmisiltä pääsy välttämättömään terveydenhuoltoon. Oikeus terveyteen on kuitenkin perustavanlaatuinen ihmisoikeus, ei etuoikeus. Jos voi tehdä jotakin, joka on samaan aikaan eettisesti kestävää, inhimillisesti oikein ja vieläpä yhteiskunnalle halvempaa, niin miksi jättää se tekemättä? kirjoittaa LSV:n asiantuntija Aino Tuomi-Nikula blogissaan.

Ihminen voi päätyä paperittomaksi monesta eri syystä. Osa on maassa vailla oleskeluun oikeuttavaa asiakirjaa ja osan kohdalla maassa oleskelu on laillista. Taustalla voi olla esimerkiksi päättynyt tai vaillinainen sairausvakuutus, oleskeluluvan umpeutuminen tai negatiivinen turvapaikkapäätös. Myös perheenyhdistämispäätöstä maassa odottavat sekä jotkin Euroopan liikkuvaan väestöön kuuluvat henkilöt voivat olla paperittoman asemassa terveydenhuollon näkökulmasta, jolloin heillä ei ole täyttä oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin vaikka he ovat täysin laillisesti maassa.

Hallitus pyrkii rajaamaan paperittomien ihmisten terveyspalvelut kiireellisiin palveluihin. Tähän saakka paperittomat ovat saaneet välttämätöntä hoitoa kiireellisten palveluiden lisäksi. Lakimuutos oli tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi viikolla 40, mutta vastikään sitä on lykätty YLEn tietojen mukaan keväälle 2025. Suomessa on noin 3000-6000 paperitonta, joista valtaosa oleskelee Uudenmaan alueella. Viime vuonna paperittomien hoito julkisessa terveydenhuollossa kustansi yhteensä 300 000 euroa, eli kovin suuresta säästömahdollisuudesta ei tämän lain kohdalla ole kyse.

Paperittomat tarvitsevat välttämätöntä hoitoa

Välttämätön hoito on perussairauksien toteamista, seurantaa ja hoitoa. Terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi aina välttämättömyyden ja ottaa myös huomioon maassaolon keston. Välttämätön hoito on sananmukaisesti välttämätöntä – se on hoitoa, jota ei voi lykätä pahentamatta potilaan terveydentilaa lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Kun sairauksia pystytään hoitamaan perusterveydenhuollon puolella kustannustehokkaasti, voidaan välttyä kalliilta erikoissairaanhoidolta. Jos voi tehdä jotakin, joka on samaan aikaan eettisesti kestävää, inhimillisesti oikein ja vieläpä yhteiskunnalle halvempaa, niin miksi jättää se tekemättä?

Lakiluonnoksessa on muutamia poikkeuksia, joiden piiriin kuuluville ihmisille tarjottaisiin mahdollisen muutoksen jälkeen välttämättömiä palveluita. Näihin lukeutuvat muun muassa vakavan pitkäaikaissairauden tai vamman vuoksi hoitoa tarvitsevat sekä ”muusta terveydellisestä syystä haavoittuvassa asemassa olevat” ihmiset. Lisäksi alaikäiset saisivat edelleen laajat terveyspalvelut, kuten tälläkin hetkellä, ja raskaana oleville turvattaisiin neuvolaseuranta. Kansanterveydellisesti merkittävät infektiot seulottaisiin ja hoidettaisiin.

Miten lakimuutos vaikuttaisi paperittomiin ihmisiin?

Mahdollinen lakimuutos toisi mukanaan useita ongelmia. Tässä muutama esimerkki siitä, mitä se voisi paperittoman potilaan kohdalla tarkoittaa:

• Laki jättää paljon tulkinnanvaraa ja on esimerkiksi epäselvää, mitä vakavalla pitkäaikaissairaudella tarkoitetaan. Ei ole myöskään tietoa siitä, miten varmistettaisiin terveydenhuollon henkilökunnan osaaminen tällaisen arvion tekemiseen.
• Lasten huoltajien hyvinvointi ja terveydentila vaikuttaa merkittävästi lasten hyvinvointiin ja kehitykseen. Vaikka lapset siis saisivatkin tarvitsemansa terveyspalvelut, he luultavasti kärsisivät suuresti siitä, jos heidän vanhempansa jäisi ilman tarvitsemaansa hoitoa.
• Vaikka joitakin pitkäaikaissairauksia voitaisiin edelleen hoitaa perusterveydenhuollon puolella, lieviä oireita ei välttämättä tutkittaisi niiltä, joilla diagnoosia ei vielä ole. Tällöin monet sairaudet voitaisiin todeta vasta sitten, kun ne aiheuttavat vakavia komplikaatioita.
• Samaan aikaan kun paperittomien palveluita pyritään supistamaan, kansalaisyhteiskunnan toimintaa rajoitetaan ja rahoituspohjaa heikennetään esimerkiksi leikkaamalla STEA-avustuksista. Palvelutarve ei kuitenkaan katoa mihinkään, vaan pikemminkin kasvaa: Lähitulevaisuudessa paperittomat tulevat luultavasti tarvitsemaan entistä enemmän palveluohjausta ja terveysneuvontaa, sillä mahdollinen uusi laki on erittäin monitulkintainen.
• Lisäksi hallitus tulee hyvin todennäköisesti lähitulevaisuudessa lisäämään paperittomien määrää useiden maahanmuuttoa rajoittavien ja maahanmuuttajataustaisten ihmisten oloja kurjistavien lakien kautta.

Puutteellinen terveydenhuolto ei hyödytä ketään

Paperittomat ovat jo lähtökohtaisesti haavoittuvassa asemassa. Vaikka nykylainsäädäntö turvaakin heille oikeuden välttämättömiin palveluihin, se ei aina toteudu. Monilla on haasteita hoitoon pääsyssä, kuten esimerkiksi puutteelliset tiedot omista oikeuksista, viranomaisten pelko, kielimuuri, erilaiset terveyskäsitykset ja varattomuus. Terveydenhuollon henkilöstö taas ei välttämättä ole perehtynyt siihen, miten paperittomia tulisi hoitaa, miten heidät kannattaa kohdata, miten luodaan väliaikainen henkilötunnus tai miten merkitään potilas varattomaksi, jolloin turha lasku voidaan välttää. Tarvitaan lisää koulutusta, ohjeistusta ja faktojen esiin nostamista.

Haavoittuvassa asemassa olevien paperittomien välttämätön hoito on jatkossakin turvattava, sekä potilaiden itsensä että koko yhteiskunnan vuoksi. Mikäli annamme terveyserojen entisestään kasvaa, kasvatamme tietoisesti samalla varjoyhteiskuntaa. Heikkolaatuisesta tai puutteellisesta terveydenhuollosta ei hyödy kukaan.

Aino Tuomi-Nikula
Asiantuntija
PapeTe-hanke, LSV

PapeTe-hanke on STEA-rahoitteinen hanke, joka on ajanut paperittomien oikeuksia terveydenhuollossa vuodesta 2017. Hankkeen tavoitteena on edistää paperittomien terveyttä ja kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, varmistaa heidän pääsynsä terveydenhuollon palveluiden pariin sekä kouluttaa paperittomia kohtaavia ammattilaisia ja opiskelijoita. Hankkeessa on kaksi osa-aikaista työntekijää: asiantuntija Aino Tuomi-Nikula ja koordinaattori Reetta Piri. Molemmat ovat taustaltaan sairaanhoitajia.

Lue lisää

Sanomalehti The Guardianin uutinen Orpon hallituksen esityksestä rajata paperittomien terveydenhoitoa (jutussa lainataan LSV:n asiantuntijaa Aino Tuomi-Nikulaa): “Doctors criticise Finland’s proposal to withhold healthcare from migrants“

Ylen uutinen “Orpon hallituksen esitys rajata paperittomien terveydenhoitoa pääsi suuren brittilehden etusivulle“

Helsingin Sanomien uutinen “Perussuomalaisten Purra vertaa paperittomien terveyden­huoltoa kynsi­hoitoihin“