Maassamme oleskelevien ihmisten hyvinvointi ei ole irrallista maamme rajojen ulkopuolella tehtävistä päätöksistä. EU:n maahanmuuttoa koskevien lakiuudistusten myötä paperittomien ihmisten määrän arvioidaan lisääntyvän unionin alueella. Tästä syystä on juuri nyt erityisen tärkeää, että kaikkien oikeus terveydenhuoltoon turvataan jatkossakin lailla, niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa.

Paperittomia ovat muun muassa EU:n ulkopuolelta tulleet ihmiset, joiden oleskelulupa on umpeutunut tai jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen ja hakeneet siihen muutosta. Aina oleskelulupaa ei ole haettu ollenkaan, mahdollisesti tiedon tai tulkkauksen puutteesta johtuen. Myös EU:n kansalainen voi joutua paperittoman asemaan, jos hänellä ei ole lähtömaassaan voimassa olevaa sairausvakuutusta.

Palasin juuri paperittomuuden parissa työskentelevien järjestöjen verkoston PICUMin vuosikokouksesta. Tilanne on huolestuttava ympäri Eurooppaa. Huhtikuussa EU-parlamentti hyväksyi muuttoliike- ja turvapaikkalakiuudistuksen, jonka seurauksena rajavalvontaa tehostetaan ja unionin ulkorajoilla voidaan toteuttaa mielivaltaista päätöksentekoa mahdollistavia turvapaikkahakemusten pikakäsittelyjä. Uudistuksen myötä EU:n alueelle “laittomasti” saapuvien ihmisten, jopa kuusivuotiaiden lasten, sormenjäljet ​​ja kasvokuvat voidaan tallentaa tietokantaan. Epävarmuus tulevaisuudesta, jatkuva huoli läheisistä ja uhka pakkopalautuksesta ovat omiaan synnyttämään mielenterveysongelmia — puhumattakaan rasismista ja syrjinnästä, jota suuri osa Eurooppaan saapuneista ihmisistä joutuu kohtaamaan.

Sekä vapaaehtoisena että päivätyössäni olen kuullut Eurooppaan saapuneiden ihmisten tarinoita. Jokainen niistä on erilainen, mutta yksikään ei vastaa tämänhetkistä julkisessa keskustelussa annettavaa kuvaa sosiaaliturvan perässä Eurooppaan pyrkivästä systeemin hyväksikäyttäjästä. Ihmisillä on hyvin monenlaisia syitä jättää kotimaansa ja lähteä usein vaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa. Monet ovat kohdanneet kärsimystä ja pelkoa lähtömaassaan sekä matkan varrella. Muistelen tapaamiani ihmisiä ja mietin miten näistä avun tarpeessa olevista perheistä, lapsista ja työikäisistä ihmisistä tuli uhka sisäiselle turvallisuudelle, ja miten iso osa kansakunnasta saatiin uskomaan tähän väitteeseen.

Vaikuttaa siltä kuin päättäjät eivät haluaisi nähdä niitä ilmiselviä mahdollisuuksia, joita kaipaamamme väestönlisäys toisi mukanaan: osaamista, työvoimaa, yrittäjyyttä ja aktiivista kansalaisuutta. Huoltosuhteen heikentyessä tänne saapuvat ihmiset tulisi nähdä osana työhön johtavaa muuttoliikettä. Suomessa oleskelee ihmisiä, joilla ei ole täyttä oikeutta terveydenhuoltoon, vaikka monet heistä ovat jo pitkälle integroituneita yhteiskuntaamme — puhuvat hyvää suomea, auttavat naapureitaan ja vievät lapsensa päivittäin lähikouluun. Meidän kannattaisi panostaa heidän hyvinvointiinsa ja terveyteensä, tarjota koulutusta ja riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluita. Ihmisiin panostaminen ei ole yhdentekevää, sillä hyvinvoivat ihmiset luovat hyvinvoivaa yhteiskuntaa.

On kaikkien osapuolten kannalta toivottavaa, että ihmiset ovat järjestelmän sisällä ja saavat mahdollisuuden olla osa yhteisöä. Varjoyhteiskunnan kasvaminen on yhteinen huolemme. Kukaan ei hyödy siitä, että ihmiset eivät ilmiannon pelossa uskalla hakeutua hoitoon ja terveysongelmat kasaantuvat. Mielenterveysongelmien ja tartuntatautien hoitamatta jättäminen tai raskauden seurannan laiminlyöminen ovat tietoisia riskejä, sekä potilaille itselleen että koko yhteiskunnalle. Tavoitteemme on huolehtia siitä, että maamme on turvallinen kaikille — myös niille, jotka eivät ole turvaa löytäneet lähtömaastaan.

Paperittomat siirtolaiset ovat todellisia ihmisiä, ja he ansaitsevat hoitoa siinä missä muutkin. Laitonta ihmistä ei olekaan, kyse on vain lupien, todisteiden, henkilöpapereiden tai virallisen rekisteröinnin puutteesta.

Sinä voit vaikuttaa! Tehdään yhdessä ihmisoikeuksia vaaliva ja jokaisen ihmisen perusoikeudet turvaava EU.
Äänestä EU-vaaleissa! Ennakkoäänestys Suomessa 29.5.-4.6. ja ulkomailla 29.5.-1.6. Varsinainen vaalipäivä on 9.6.

Aino Tuomi-Nikula
Asiantuntija, PapeTe-hanke