Ilmastolääkäreiden ja Elokapina Lääkäreiden jäsenet tuottavat materiaalia ilmastokriisin ratkaisujen tueksi. Lataa alla olevasta linkistä informatiivinen juliste vaikkapa vastaanottohuoneen seinälle tai ilmoitustaululle. Julisteessa esitetään tiiviisti ja kannustavasti planetaarisen ravitsemuksen ja kestävän elämäntavan hyödyt ihmiselle ja maapallolle.

Ilmastokriisi on terveyskriisi

Ilmaston lämpeneminen on merkittävä uhka sekä ihmisille että muille eläimille. Tarvitaan pikaisia toimia, jotta lämpötilan kohoaminen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen saadaan pysäytettyä.

Koko ruoantuotantojärjestelmän arvioidaan perinteisesti aiheuttavan noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Arviolta 60-70% tästä syntyy eläinperäisen ravinnon – kuten lihan ja maitotuotteiden – tuottamisesta. On kuitenkin myös esitetty, että luvut ovat liian alhaisia ja jopa 50% kaikista ihmisen tuottamista ilmastopäästöistä johtuisi eläintuotannosta. (1) Myös ravitsemuksellisesti täysin turhat sokeriruokoviljelmät vievät arvokasta viljelypinta-alaa ja niiden tieltä raivataan sademetsää (2).

Samaan aikaan elintapasairauksien yleistyminen on jo pysäyttänyt odotettavissa olevan eliniän pitenemisen. Sokeriaineenvaihdunnan ja verisuonten rasvoittumisen lisäksi päivittäiset valintamme vaikuttavat muun muassa kroonisten keuhkosairauksien, syöpien, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien, muistisairauksien sekä mielenterveyden ongelmien syntyyn. Liikunnan puutteen, ylipainon, tupakan ja alkoholin ohella myös epäterveellinen ruokavalio on keskeinen syy edellä mainittujen sairauksien yleistymiseen.

Mikä ruokavaliossamme sitten on niin epäterveellistä? Suomalaiset saavat ravinnostaan liian vähän kasviksia ja liikaa tyydyttynyttä rasvaa, sokeria sekä suolaa. Runsas tyydyttyneen rasvan (mm. juustot ja lihavalmisteet) sekä sokerin saanti lisäävät rasvan kertymistä maksaan. Samat ruoat ovat yhteydessä myös sepelvaltimotaudin kehittymiseen. Lisäksi punainen liha ja lihajalosteet lisäävät syöpäriskiä. Suuret seurantatutkimukset kuten Epic Oxford ja Adventist Health Study ovatkin osoittaneet, että mitä vähemmän eläinperäistä ravintoa ruokavalio sisältää, sen pidempään ja terveempinä ihmiset elävät. (3)

Mitä asialle sitten voitaisiin tehdä? Yksilötasolla voimme jokainen yrittää vaikuttaa siihen, mitä kaupasta ostamme. Terveytemme lisäksi myös luonto ja eläimet kiittävät, kun suosimme kasvikunnan tuotteita.  Yhteiskunnalliset toimet ovat kuitenkin vielä tärkeämpiä. Keskeisimpänä yhteisenä tavoitteenamme tulisikin olla eläinperäisen ruoantuotannon lopettaminen. Tai ainakin sen reilu vähentäminen. Ensimmäinen askel voisi olla maataloustukien suuntaaminen kasvien viljelyyn. Lisäksi epäterveellisille elintarvikkeille (mm. lihaa, maitorasvaa, kananmunan keltuaista tai sokeria sisältävät elintarvikkeet) tulisi asettaa haittavero sekä laittaa pakkauksiin varoitustarrat. Aivan kuten tupakan suhteen on toimittu. Myös tuotteiden asetteluun kaupoissa tulisi puuttua. Terveellisten elintarvikkeiden olisi syytä olla helposti saatavilla ja terveydelle haitallisten tuotteiden enemmän piilossa. Tällaista tuuppausstrategiaa (nudging), jossa terveyttä edistävät vaihtoehdot ovat helppoja, houkuttelevia ja sosiaalisesti hyväksyttäviä voitaisiinkin hyvin soveltaa laajemmin. (4,5)

Edellä mainittujen toimien lisäksi jokainen voi halutessaan tulostaa myös yllä olevan julisteen ja laittaa sen esimerkiksi työpaikan seinälle nähtäville.

Lähteet

1. Kohvakka J. Kotimaisen lihantuotannon ekologisuus on pelkkä myytti. Viite – Tieteen ja teknologian vihreät – Blogi. 13.8.2019. https://www.viite.fi/2019/08/13/kotimaisen-lihantuotannon-ekologisuus-on-pelkka-myytti/?fbclid=IwAR0E1AOErRYSQgnqtiRext0bfYEtx_qDOxkk6BntAGRCsI8PqRrPQuHSRGk
   
   
2. De Andrade Junior M ja Watson J. Unveiling the environmental benefits of reducing sugar. The Lancet Planetary Health. 11/2020. https://www.thelancet.com/journals/lanplh/article/PIIS2542-5196(20)30226-6/fulltext
   
   
3. Segovia-Siapco G, Sabaté J. Health and sustainability outcomes of vegetarian dietary patterns: a revisit of the EPIC-Oxford and the Adventist Health Study-2 cohorts. Eur J Clin Nutr. 2019 Jul;72(Suppl 1):60-70. https://www.researchgate.net/publication/328030518_Health_and_sustainability_outcomes_of_vegetarian_dietary_patterns_a_revisit_of_the_EPIC-Oxford_and_the_Adventist_Health_Study-2_cohorts
   
   
4. Lempiäinen J. Lailla eroon sokerista ja lihasta. Suom Lääkäril. 23.4.2021. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/nakokulmat/lailla-eroon-sokerista-ja-lihasta/?public=c7c90bfe65b1589de047f0fe1566710b
   
   
5. Kolehmainen M, Poutanen K, Absetz P, Karhunen L. Tuuppaamalla terveyttä: vihjeet vaikuttavat valintoihin. Suom Lääkäril. 2019;74:811–5. https://www.laakarilehti.fi/pdf/2019/SLL132019-811.pdf