Pitkään on väitetty, että talouskasvu ja tarvittavat päästövähennykset voivat toteutua yhtä aikaa, mutta tämä on osoitettu laajamittaiseksi toiveajatteluksi ja suoranaiseksi viherpesuksi. 

Nykyisellä tahdilla ilmastotietoisimmiltakin mailta kuluisi yli 220 vuotta saada päästönsä vähenemään Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Sinä aikana ne olisivat käyttäneet 27-kertaisesti niille jyvitetyn päästömäärän. Lisäksi päästöjä tulee maataloudesta, metsätaloudesta, maankäytöstä ja kansainvälisestä laiva- ja lentoliikenteestä, joita laskelmassa ei otettu huomioon. (Vogel ym. 2023)

BKT:n kasvattaminen samalla pysyen 1,5 asteen tavoitteessa edellyttää em. mallimailtakin 10-kertaista ilmastotoimien nopeuttamista vuoteen 2025 mennessä. Pariisin sopimuksen tavoitteiden toteutuminen vihreän kasvun avulla on osoitettu siis täysin mahdottomaksi. Päästövähennysten hitaus johtaa maapallon vaaralliseen kuumenemiseen.

Tähän liittyy monia uhkia. Myös Suomi kärsii ilmaston muuttumisesta: helleaallot voimistuvat, myrskytuhot ja tulvat sekä toisaalta kuivuus vaivaavat, lumi hupenee, vieraslajit ovat jo täällä, maatalouden tuotanto-olot muuttuvat. Nämä heijastuvat myös ihmisten terveyteen. Jo nyt nälänhätä, luonnonkatastrofit ja helteet aiheuttavat sairauksia ja kuolemaa erityisesti hauraissa väestöryhmissä. 

Talousajattelu on sovitettava talouden ekologisiin reunaehtoihin. On korkea aika jättää talouskasvuun perustuva politiikka taaksemme ja ymmärtää olevamme jo kasvun jälkeisessä aikakaudessa. Kasvun jälkeinen talouspolitiikka tähtää fossiilisen energian välttämiseen ja ylipäätään energian kysynnän vähentämiseen ja suuntaa taloudellista ajattelua uudelleen. Päämääränä on oltava ihmisten tarpeiden täyttyminen riittävällä, yhdenvertaisella ja hyvinvointia lisäävällä tavalla.

Ilmastonmuutoksen ohella toinen aikamme suuri haaste, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, on läheisesti sidoksissa materiaalien käyttöön ja kulutukseen. Konkreettisia keinoja energian ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseen ovat mm. tuotteiden eliniän pidentäminen, kasvispainotteiseen ruokavalioon tähtäävä maatalouspolitiikka, lihaksilla liikkuminen arjessa, joukkoliikenteen saatavuuden parantaminen, lentämisen minimoiminen sekä turhan rakentamisen välttäminen hyödyntämällä jo olemassa olevaa rakennuskantaa. 

Lääkärit vaativat, että Suomi kantaa vastuunsa ja toimii esimerkkinä

Globaalisti meidän ei ole enää mahdollista ylläpitää nykyisen kaltaista materiaalista elintasoa. On välttämätöntä auttaa ihmisiä vähentämään kulutusta ja sopeutumaan materiaalisesti niukentuviin oloihin. Suomalaiset ovat tutkimusten mukaan valmiita luopumaan elintasostaan, jos siten hillitään ekologisia ongelmia (HS 2023). Tiedetään, että ihmiset ovat muutosvastarintaisia mutta sopeutuvaisia. 

Kaikki Suomen suuret lääkärijärjestöt ovat allekirjoittaneet ilmastohätätilajulistuksen. Siinä vedotaan päättäjiin, jotta he tekevät kaikki ne vaikeat ja epämieluisat päätökset, joita tarvitaan siirryttäessä kohti kestävää yhteiskuntaa. Nopea päästöjen vähennys voidaan tehdä ottaen talouden perustaksi ekososiaalisen hyvinvoinnin periaatteet. 

Lähteet

Vogel ym: Is green growth happening? An empirical analysis of achieved versus Paris-compliant CO2–GDP decoupling in high-income countries. 2023 Lancet Planetary Health.

HS 15.2.2023: Yli puolet suomalaisista valmiita tinkimään elin­tasostaan ilmaston vuoksi