Antibioottien käytöllä paikataan puutteellista sairaalahygieniaa
“Laadukas laboratoriotestaus” koulutusprojektimme Beninissä vuosina 2021-2022 paljasti vakavia puutteita hygieniakäytännöissä beniniläisissä sairaaloissa. Huono hygienia ilmenee mm. huonona käsienpesukäytäntöjen noudattamisena sekä pintojen ja tarvikkeiden huonona puhdistamisena vaarantaen potilaiden terveyden. Synnyttävät äidit ja vastasyntyneet ovat erityisen herkkiä moniresistenttien bakteerien aiheuttamille tulehduksille. Hoitoon liittyvät infektiot ovat vaikeasti hoidettavissa antibiooteilla ja voivat levitä sairaalassa esim. synnytysosastoilla tartuttaen aiemmin terveitä äitejä ja heidän vauvojaan.
LSV on nyt yhdessä beniniläisten kumppaneiden kanssa saanut rahoituksen jatkohankkeelle vuosille 2023-2024 , jossa pyrimme mm. parantamaan hygieniakäytäntöjä kuudessa pilottisairaalassa. Tällä hetkellä selvitämme paikallisen yhteistyökumppanin avulla vallitsevaa tilannetta, jonka jälkeen koulutamme henkilöstöä hygieniakäytäntöjen parannuksiin. Jotta osaisimme suunnitella vallitsevan hygieniatason havainnoinnin ja sitä seuraavan sairaalahenkilökunnan koulutuksen mahdollisimman hyvin, kävivät suomalaiset hankkeeseen osallistujat tutustumassa paikallisiin synnytyssairaaloihin. Toukokuun 2023 lopulla LSV:n vapaaehtoiset Katri Virtanen ja Kaisa Haukka pääsivät vierailemaan pääkaupunki Cotonoun lähistöllä sijaitsevassa kahdessa sairaalassa, jossa hoidettiin synnytyksiä. Katri on sairaanhoitaja, jolla on vankka osaaminen sairaalahygieniasta, ja Kaisa on mikrobiologian dosentti, joka on jo pitkään toiminut erilaisissa hankkeissa Länsi-Afrikassa.
Vierailu Polyclinique Coopérative de Calavi sairaalassa
Yksityisen osuuskunnan omistamassa Polyclinique Coopérative de Calavi sairaalassa hoidetaan noin 60-70 synnytystä kuukaudessa. Näistä noin 75 % on alatiesynnytyksiä ja 25 % keisarinleikkauksia, joiden suhteellinen osuus Beninissä kasvaa koko ajan. Hankkeemme kannalta mielenkiintoista oli kuulla, että synnyttäneille äideille määrätään kaikille automaattisesti antibioottikuuri. Alateitse synnyttäneille äideille antibiootit ovat amoksisilliini ja metronidatsali 7 päivän ajan, aerobisten ja anaerobisten bakteeri infektioiden torjuntaan. Keisarileikkauksen läpikäyneille äideille antibioottihoito on kefuroksiimi iv 7-10 päivän ajan. Jos äidillä on tulehdusoireita, kuten kuumetta tai jos kalvot ovat puhjenneet ja vesi mennyt jo jonkin aikaa ennen vauvan syntymää, vauva tutkitaan infektio-oireiden osalta. Jos vauvalla on oireita, otetaan verinäytteitä lääkärintarkastuksen yhteydessä ja kefotaksiimi-hoito aloitetaan suun kautta. Periaatteessa, veriviljelytulosten saavuttua hoitosuunnitelma tarkastetaan, mutta aiemmat selvityksemme ovat osoittaneet, etteivät veriviljelyt ole kovin yleisiä tai luotettavia. Kysymyksemme äitien kivunlievityksestä alatiesynnytyksen aikana herätti hilpeyttä paikalla olleissa kätilöissä; ei sellaista ole tarjolla.
Vierailu Center de santé de Zogbo klinikalla
Julkisin varoin ylläpidetyllä Center de santé de Zogbo klinikalla noin 30 äitiä synnyttää kuukaudessa. Klinikalla hoidetaan vain alatiesynnytyksiä ja ongelmatapauksissa synnyttäjät ohjataan lähimpään sairaalaan. Myös täällä äidit saivat automaattisesti antibioottikuurin, amoksisilliinia 7 päivän ajan ja metronidatsolia emätinpuikkona. Terveysongelmista kärsivät vauvat ohjataan lastenlääkärille toiseen sairaalaan. Keskustelumme henkilökunnan kanssa paljasti meille, että itse asiassa Beninissä on kansallinen ohjeistus, jonka mukaisesti kaikille synnyttäville äideille määrätään antibioottikuuri synnytyksen jälkeisten infektioiden torjumiseksi. Sairaaloissa ja terveysministeriössä tiedetään, että synnytyshygienia on niin puutteellinen, että muuten infektioiden määrä olisi huomattavan korkea. Useimmat paikalliset alan ammattilaiset kyllä tietävät, että tämä ei ole hyvä käytäntö ja johtaa mm. antibioottiresistenssin lisääntymiseen.
Yhteistyö paikallisten kanssa on avainasemassa
Perehdyimme vierailemiemme sairaaloiden hygieniakäytäntöihin ja huomasimme niissä monia puutteita. Yksityisessä sairaalassa käsien pesuun tarkoitettua pesuallasta ja saippuaa ei ole saatavilla kaikissa potilas- tai hoitohuoneissa, esimerkiksi synnytyssalissa ei ole mahdollisuutta pestä käsiä. Kunnollisia käsineitä ja käsidesiä ei ole juurikaan saatavilla. Käytettyjen laitteiden sterilointi tehdään kloorilla ja sen suorittavat sairaala-apulaiset, joiden koulutus on puutteellinen. Siivoamiseen ei ole protokollaa ja samaa tuotetta käytetään kaikessa sairaalaympäristön siivouksessa. Sairaalan johdon mukaan suurin ongelma hyvän hygieniatason saavuttamisessa on puutteellinen rahoitus. Yksityiset sairaalat eivät saa tukea hallitukselta ja heillä ei ole varaa palkata hygienia-asioista vastaavaa sairaanhoitajaa tai hankkia käsien desinfiointituotteita. Julkisin varoin rahoitetulla klinikalla rahatilanne oli jonkin verran parempi ja heillä oli myös aktiivinen hygieniahoitaja. Mutta molemmissa sairaaloissa, kuten muuallakin Beninissä, rahapulan ohella asenne sairaalahygieniaa kohtaan on piittaamatonta. Tämä onkin yksi tulevan hygieniakoulutuksemme avainkysymys, miten motivoida koko sairaalahenkilökunta muuttamaan käytäntöjään? Myös synnyttävien äitien hygieniatietämys on heikkoa ja lisäksi sairaalassa vierailee paljon omaisia, joille ei myöskään tähdennetä hygieenisten käytäntöjen merkitystä vierailun aikana eikä vauva kotiuduttua. Hankkeemme pyrkii tarjoamaan keinoja sairaalahygienian parantamiseen ja äitien ja vastasyntyneiden infektioiden vähentämiseen kouluttamalla terveydenhuollon ammattilaisia ja lisäämällä äitien ja muun perheen tietoisuutta hyvistä hygieniakäytännöistä.
Teksi ja kuvat: Kaisa Haukka ja Katri Virtanen