MedTalks on vuonna 2019 aloitettu Suomen Medisiinariliiton ja FiMSIC:n lääketieteen koulutukseen keskittyvä tapahtumamuotoinen yhteistyöprojekti, jonka teema vaihtelee vuosittain. Saimme tämänvuotisen tapahtumamme järjestämiseen korvaamatonta tukea yhteistyökumppaniltamme LSV:ltä puhujaideoiden sekä rahallisen avustuksen muodossa.

MedTalksin on tapahtuman nimen hengen mukaisesti tarkoitus olla interaktiivinen ja keskustelua herättävä iltama, jossa puidaan opiskelijoita koskettavia tärkeitä aiheita. Tilaisuudessa on luonnollisesti ollut tapana tarjota osallistujille pientä purtavaa. Vuosien varrella MedTalksissa on puitu muun muassa lääkärin roolia mediassa, erilaisia urapolkuja sekä plasebovaikutusta ja hoitosuhdetta.

Tänä vuonna tapahtumamme aiheeksi valikoitui Ajankäyttö lääkärin työssä, ja lähestymiskulmana etenkin nuorten lääkärien työssä jaksaminen ja viihtyminen sekä aikapaineen kanssa painiminen. Lääkärikoulu varustaa meitä tiedoin, taidoin ja asentein, mutta yliopistossa ei ehditä – eikä pystytä – paneutumaan käytännön työtehtävien ja työajan organisointiin (Nuori lääkäri -lehti, 3/2016). MedTalks 2023 järjestettiin 29.3. hybridimuotoisena siten, että keskusteluillan avasi hienolla ja ajatuksia herättelevällä puheenvuorollaan sosiologian professori Sirpa Wrede, joka on tutkinut lääkäreiden urajärjestelmää sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Wreden puheenvuoro striimattiin lääkiskaupungeissa samanaikaisesti järjestettäviin lähitapahtumiin.

Yhteisen osion jälkeen kussakin kaupungissa siirryttiin interaktiivisten paneelikeskusteluiden pariin. Paneelien kokoonpanosta sen verran, että kussakin kaupungissa oli paikalla vähintään yksi kokeneempi ja yksi uransa suhteen vielä alkumetreillä oleva lääkäri. Erityismaininnan ansaitsee LSV:n hallituksen puheenjohtaja Line Kurki: meillä oli ilo ja kunnia saada hänet Helsingin lähitapahtumaan jakamaan omia kokemuksiaan sekä oivaltavia pohdintojaan lääkärin ammatista sekä työelämästä. Hän toi mukanaan myös LSV:n ständin, ja kuten arvata saattaa, haalarimerkit menivät kuin kuumille kiville.

Yhteensä lähitapahtumamme vetivät paikalle noin 200 opiskelijaa, mikä oli riemastuttavaa useamman etävuoden jälkeen. Alun striimiä onnistui toki seurata kotoakin käsin, ja niinpä keräsimme osallistujia aivan ulkomaita myöten. Oli hienoa nähdä, että tavoitimme tapahtumallamme myös kauemmaksi opiskelemaan
lähteneitä suomenkielisiä lääkisläisiä.

Keräämämme palautteen perusteella tapahtuma oli erittäin pidetty sekä sille selkeästi oli tarvetta – palautelomakkeeseemme vastanneista osallistujista yli 93 prosenttia kertoi kokeneensa tapahtuman opiskelun tai tulevan työn kannalta hyödylliseksi. Erityisesti kiitosta keräsi paneeliosuus, jonka kulkuun osallistujat pääsivät kussakin lähitapahtumassa vaikuttamaan reaaliaikaisesti. Kuten aiemmin todettu, pyrimme valikoimaan panelisteiksemme moninaisen porukan, ja saimmekin yleisöltä kiitosta siitä, että panelistimme olivat kulkeneet hyvinkin eri urapolkuja sekä osasivat hienosti ottaa huomioon sen, että yleisössä oli opiskelijoita kaikilta eri vuosikursseilta.

Ylitimme itsemme selkeästi tämänvuotisten tarjoilujen suhteen, sillä niitä kehuttiin palautteissa poikkeuksetta. Eikä ihme, sillä lähiosallistujia hemmoteltiin muun muassa pastasalaatin, tortillabuffetin ja jos jonkin sortin sormisyötävän muodossa. Kofeiinin saatavuudesta oli ainakin Helsingin päässä huolehdittu, jotta yleisö jaksaisi osallistua aktiivisesti keskusteluun. Alun puheenvuoro oli herättänyt mielenkiintoa ja innostusta etenkin sosiologiasta sekä lääketieteen vallitsevista trendeistä kiinnostuneissa kuulijoissa. ”Tulen ehdottomasti ensi vuonna uudestaan!” tiivisti eräs osallistuja.

Helsingin lähitapahtumaan osallistuneena minua ilahdutti sekä inspiroi erityisesti panelistien kyky puhua avoimesti, hetkittäin humoristisestikin, omista kokemuksistaan sekä luoda tilaan välitön, vastaanottava sekä keskusteleva ilmapiiri. Ehtymättömän yleisökysymysten virran puolesta yhteinen iltamamme olisi voinut jatkua vaikka kuinka pitkään. Prekliinisenä opiskelijana koin tapahtuman yllättävän hedelmälliseksi sekä omalla tavallaan kasvattavaksi. Pidin erityisesti siitä, että panelistit eivät pitäneet mitään asioita itsestäänselvyyksinä vaan kävivät tarkasti läpi esimerkiksi lääkärin tyypillisen työpäivän rakennetta sekä antoivat konkreettisia ja käyttökelpoisia vinkkejä ajankäyttöön. He myös painottivat sitä, että yksin ei tarvitse työelämässäkään pärjätä, mikä lämmitti kovasti mieltä. Tapahtuman myötä työelämä ei tunnu enää niin etäiseltä ja vieraalta eikä askel opinnoista sinne niin hurjan pitkältä.

Olemme kiitollisia hienosti sujuneesta sekä antoisasta yhteistyöstämme. On ilo tehdä yhteistyötä yhteisen arvoperustan pohjalta. Ilman LSV:n avustusta tapahtumamme ei olisi ollut mahdollinen. Täten toivomme yhteistyömme kantavan kauas niin MedTalksin kuin muidenkin projektien muodossa.

Teksti: Anni Koskenniemi, FiMSIC