Paperittomuuden ilmiöiden ja haasteiden äärellä
Pohjoismaiden paperittomia hoitavien klinikoiden vuosittainen tapaaminen järjestettiin vuonna 2023 Oslossa. Global Clinic, paperittomien klinikka Helsingissä on osallistunut vuosittaisiin tapahtumiin jo yli kymmenen vuoden ajan. Tuttuun tapaan ohjelmaan kuului paikalliseen klinikkaan tutustuminen sekä luentoja ja työpajoja liittyen paperittomien sosiaali-ja terveydenhuoltoon.
Paperittomien oikeus terveydenhuoltoon eri pohjoismaissa
Kaikkiaan paperittomia hoitavilla klinikoilla pohjoismaissa on varsin erilainen tilanne johtuen maiden lainsäädännöistä ja poliittisesta ilmapiiristä. Tähän vuoteen saakka laajin pääsy terveyspalveluihin on ollut Ruotsissa, jossa paperittomilla on oikeus välttämättömään hoitoon, lapsilla on oikeus laajoihin palveluihin. Suomessa paperittomilla on vuoden 2023 alusta voimaan tulleen lain perusteella oikeus välttämättömiin terveyspalveluihin ja lapsilla oikeus samoihin palveluihin kuin muilla kuntalaisilla.
Pohjoismaiden tiukin lainsäädäntö on Tanskassa, jossa paperittomilla on oikeus vain kiireelliseen sairaanhoitoon. Kiireellinen sairaanhoito on Tanskassa ilmaista, myös paperittomille. Lapsilla tai raskaana olevilla ei ole oikeutta erityisestä haavoittuvuudestaan huolimatta laajempiin palveluihin. Tanskassa esimerkiksi synnytyksen hoitoa ei katsota kiireellisenä hoitona. Synnyttävällä on kuitenkin oikeus mennä sairaalaan synnyttämään, mutta hän saa hoidosta todellisten kustannusten mukaisen laskun. Norjassa paperittomat ovat oikeutettuja kiireelliseen sairaanhoitoon, jonka lisäksi lapsilla on laaja oikeus terveyspalveluihin, ja raskaana olevat ovat oikeutettuja raskauden seurantaan, synnytyksen ja synnytyksen jälkeiseen hoitoon.
Paperittomien klinikka Oslossa
Oslon (ja Bergenin) klinikkaa ylläpitävät Norjan Punainen Risti ja Kirkens Bymisjon -säätiö. Klinikalla on kuusi palkattua työntekijää, joista osa työskentelee osa-aikaisesti. Itse vastaanottoja pitävät pääosin vapaaehtoiset terveydenhuollon ammattilaiset, joita on noin 135 henkilöä.
Oslon paperittomien klinikka vastaa varustelutasoltaan ja toiminnaltaan pientä terveysasemaa. Klinikka on auki kolme kertaa viikossa. Klinikalla on laajasti eri terveydenhuollon ammattilaisia vapaaehtoisina, ja he voivat tarjota potilailleen mm. laboratoriokokeita, silmätutkimuksia ja laajaa hammashoitoa röntgentutkimuksineen. Lisäksi klinikan kätilöt ottavat papa-näytteitä, asentavat kierukoita ja ehkäisyimplantaatteja, sekä hoitavat lääkkeellisiä (alku)raskauden keskeytyksiä. Klinikalta lähetetään potilaita tarvittaessa sairaalaan erikoissairaanhoidon tutkimuksiin ja julkiselle puolelle esim. raskauden seurantaan. Työntekijät myös selvittelevät asiakkaille tulevia laskuja. Kaikin puolin toiminta on laajempaa ja ammattimaisempaa kuin Suomessa, mikä on toki tarpeenkin, kun julkiselle puolelle saa ohjata vain kiireelliset tapaukset ja lapsipotilaat. Samassa pihapiirissä klinikan kanssa toimii paperittomien päiväkeskus, jossa paperittomat voivat mm. pestä pyykkiä, syödä edullisen aterian ja säilyttää tavaroitaan lukollisissa kaapeissa.
Rakennuksessa on myös iso kirkkosali, jossa järjestetään jumalanpalveluksia mm. romaniaksi tulkattuna, mutta jossa väsyneet paperittomat voivat myös pötkötellä päivisin patjoilla. Itse hätämajoituspaikat ovat muualla kaupungissa, ja ne on järjestetty erikseen miehille ja naisille/pariskunnille. Työntekijöiden mukaan perheitä heillä on asiakkaina kohtuullisen vähän eikä esim. klinikalla ole juuri lapsipotilaita.
Raskaana olevat paperittomat klinikoidemme asiakkaina
Tämän vuoden kokouksen teemana olivat paperittomat naiset ja heistä erityisesti raskaana olevat. Oslon klinikan kätilö kertoi työstään paperittomien naisten parissa. Erityisesti jäi mieleen multicultural doula- hanke, jossa maahan muuttaneille naisille järjestettiin oman kulttuurin ja kielen tunteva doula. Doulat koulutettiin tehtäväänsä ja he saivat siitä myös palkkion. Edellytyksenä on, että doula osaa norjaa ja tuntee maan terveydenhuoltojärjestelmän, sekä on myös itse synnyttänyt. Hanke antoi inspiraatiota vastaavan kehittämiseen Suomessa! Olimme myös samaa mieltä siitä, että paperittomille naisille on ehdottomasti suositeltavaa tarjota pitkäaikaista raskaudenehkäisyä, sillä pilleri- ja kondomiehkäisy on tämän ryhmän parissa todettu olevan epäluotettava ehkäisymenetelmä.
Seminaarissa saimme kuulla Oslon yliopiston väitöskirjatutkijaa Frode Eickia, joka aiemmin on toiminut Oslon paperittomien klinikan johtajana. Hän on tutkinut raskaana olevien paperittomien naisten terveyttä ja raskauden seurannataa. Tutkimuksen mukaan paperittomilla naisilla on enemmän kohtukuolemia, ennenaikaisia synnytyksiä ja hätäkeisarinleikkauksia kuin muulla väestöllä. Helsingin Global Clinicin vapaaehtoinen Janita Tasa kertoi lopputyönä tekemästään tutkimuksestaan paperittomien raskauden ja synnytyksen kulusta. Hänen tutkimuksessaan ei tehty Eickin esittämiä havaintoja. Tämä herätti vilkasta keskustelua seminaarin osallistujien keskuudessa.
Global Clinicin vapaaehtoinen lääkäri Moona Merikallio esitteli Helsingin paperittomien ja turvapaikanhakijoiden keskitetyn neuvolan toimintaa. Keskustelimme myös Suomessa vuoden alusta voimaan astuneesta lainsäädännöstä koskien paperittomien välttämätöntä hoitoa sekä muun muassa laskutukseen liittyvistä haasteista. Pohjoismaalaiset kollegat olivat erittäin kiinnostuneita Suomen ja etenkin Helsingin verrattain edistyksellisestä, mutta ei täysin ongelmattomasta mallista. Bergeniläisen klinikan johtaja Katrinen Meisfjord suunnittelee tuovansa kaupungin päättävässä asemassa olevat poliitikot tutustumaan Helsingin malliin.
Työskentelimme myös työpajoissa, jotka käsittelivät vaikuttamista, tutkimusta ja sosiaalityöstä. Suomesta osallistujia oli jokaisessa pajassa. Tavoitteena oli herättää keskustelua ja jakaa eri maiden toimivia käytäntöjä. Osallistujat olivat erityisen kiinnostuneita Suomen malleista, paperittomien terveydenhuoltoa koskevan lain hyväksymisen jälkimainingeissa. Tavoitteena olisi lisätä yhteistyötä myös näissä teemoissa eri pohjoismaiden kesken, ja luoda keskitettyjä malleja esimerkiksi vaikuttamistyöhön ja tutkimuksen tekemiseen.
Paperittomien hoitoon liittyvät haasteet eri maissa
Eri maiden poliittinen ilmapiiri vaikuttaa vahvasti paperittomien oikeuksiin maassa. Tanskassa erityisen haasteen luo maan tiukka maahanmuuttopolitiikka. Paperittomilla on hyvin rajallinen oikeus mihinkään terveydenhuoltoon Tanskassa. Tästä johtuen Tanskan paperittomien klinika hoitavat paperittomia henkilöitä hyvin laajasti klinikoillaan, joita on neljä eri puolella maata. Klinikoilla on palkallisia työntekijöitä, mutta terveydenhuollosta vastaavat vapaaehtoiset.
Ruotsissa uudenlaisen haasteen on tuonut myös maan poliittinen tilanne ja kiristyneet asenteet maahanmuuttoa kohtaan. Ruotsalaiset kollegat toivat esiin suuren huolen siitä, että maahanmuuttokeskusteluun on tuotu mukaan asioita, jotka heikentäisivät jo heikommassa asemassa olevien oikeutta terveyteen. Tämä lisäisi haavoittuvuutta, ja pahimmillaan luo ihmisille voimakasta pelkoa niin, että he eivät uskaltaudu hakeutua hoitoon edes hädän hetkellä.
Positiivisia näkymiä on taas nähtävissä Suomessa, jossa uusi lainsäädäntö on muutamia kuukausia sitten astunut voimaan. Suomessa tilanne on uusi ja tuottaa muutoksia myös Global Clinicin toimintaan, jossa pystymme entistä paremmin ohjaamaan potilaita julkisten palveluiden piiriin. Global Clinicin toiminta tulee kuitenkin jatkumaan paperittomia tukevana ja ohjaavana paikkana, jossa toivottavasti myös jatkossa voitaisiin tarpeen mukaan tarjota hoitoa erityisen haavoittuvassa asemassa oleville paperittomille tai sellaisiin vaivoihin, jotka eivät lukeudu lain mukaisiin välttämättömiin terveyspalveluihin.
Eri klinikoiden tulevaisuus riippuu pitkälti asenteista ihmisoikeuksia kohtaan. Siitä huolimatta että jokaisella ihmisellä on oikeus terveyteen, tarvitaan jopa pohjoismaiden kaltaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa edelleen erillisiä klinikoita turvaamaan tätä oikeutta. Ruotsissa paperittomat ovat olleet oikeutettuja välttämättömiin terveyspalveluihin jo pitkään, silti maan muuttuva ilmapiiri muistuttaa myös Suomea siitä, ettei työ paperittomien terveyden eteen ole valmis. Tarvitaan vahvaa vaikuttamistyötä ja informointia uudesta laista, mutta yhtäällä on pidettävä huoli, että siirtymävaiheissakin paperittomien terveys ei vaarannu. Global Cliniciä ja muita paperittomien klinikoita tarvitaan matalan kynnyksen palveluina, koska voimassa olevista laeista huolimatta pääsy terveyspalveluihin ei ole toistaiseksi täysin taattu eivätkä kaikki ihmiset uskalla niiden pariin pyrkiä.
Artikkelin kirjoittajat ovat Global Clinicin vapaaehtoiset,
Pipsa Jääskeläinen
Moona Merikallio
Janita Tasa
Tasa, J. (2019). Paperittomien naisten lisääntymisterveys ja äitiyshuollon palveluiden käyttö Helsingissä – Rekisteritutkimus.sa. Saatavissa: https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/21217/urn_nbn_fi_uef-20190217.pdf?sequence=1&isAllowed=y