Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n Ilmastolääkärit -verkosto vaatii päättäjiltä nopeita toimia luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisemiseksi ihmisten terveyden takia.

Verkosto on laatinut taustoitetun politiikkasuosituksen puolueille, eduskuntavaaliehdokkaille ja viranhaltijoille. Lääkäreillä on kolme päävaatimusta:

1. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta ei saa viivästyä muiden asioiden vuoksi. 

2. Nuorten mielenterveys ja tulevien sukupolvien elämisen edellytykset on turvattava.

3. Terveydenhuollon on aktivoiduttava ympäristökriisin ratkaisemiseksi.

Alla on taustoitettu politiikkasuositus.

Lisätietoa ja yhteydenotot: Hanna Rintala, Tuusula, puh. 0505770918 hanna.rintala@lsv.fi

llmastolääkäreiden politiikkasuositus ja eduskuntavaalitavoitteet 2023

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta ei saa viivästyä muiden asioiden vuoksi. 

Nuorten mielenterveys ja tulevien sukupolvien elämisen edellytykset on turvattava.

Terveydenhuollon on aktivoiduttava ympäristökriisin ratkaisemiseksi.

Lääkäreinä olemme huolestuneita ympäristömme tuhoutumisesta, koska se lisää sairauksia ja kuolemia. Mitkään korjaavat terveydenhuollon palvelut eivät riitä hoitamaan lisääntyvien ympäristöongelmien terveydellisiä seuraamuksia. 

Ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen liikakäyttö uhkaavat yhteiskunnan perustaa. Ne vähentävät elinkelpoisten alueiden määrää sekä lisäävät sotia ja konflikteja, veden puutetta, ruoantuotannon ongelmia ja pakolaisuutta. 

Ihmisten terveys riippuu elinympäristön hyvinvoinnista. Elämme keskellä kasautuvia kriisejä, jotka heikentävät terveyttä ja hyvinvointia. Ympäristöä säästävät toimenpiteet ovat poikkeuksetta perusteltavissa ihmisten terveyden suojelemisella, ja monet keinot ympäristöongelmien ratkaisemiseksi edistävät samalla ihmisten terveyttä. Tämä keskinäisriippuvuus on huomioitava tulevassa hallitusohjelmassa.

Talouspolitiikka ei saa perustua luonnonresurssien liikakäyttöön. Myös talouskasvu on täysin riippuvainen biosfäärin kestävyydestä. Ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpenemisen ja sään ääri-ilmiöiden vähentämisen tulee olla ensisijainen tavoite ja Suomen tulee pitää kiinni Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista.

Pyydämme, että nykyiset ja tulevat kansanedustajat ottavat nämä ongelmat vakavasti ja ryhtyvät välittömiin toimiin lainsäädännön ja verotuksen keinoin. Ympäristökriisin ratkaisuilla on kiire, ja ympäristövaikutukset on huomioitava kaikessa päätöksenteossa. 

Käytännön tavoitteita ja toimenpiteitä 

• Luonnonsuojelussa on saavutettava EU-alueelle asetettu 30 % suojelutaso maa- ja meripinta-alasta. Luonnonympäristöjen ennallistamista on vauhditettava. Luonnon kokonaisheikentämättömyyden periaate tulee ottaa käyttöön kaikessa päätöksenteossa.
  • Luonnonsuojelulla on terveydelliset perusteet. Metsien käytössä on  huomioitava ensisijaisesti metsien terveysvaikutukset, monimuotoisuuden turvaaminen ja hiilinielujen kasvattaminen. 
• Kulutuksen vähentämisen ja energian säästön tulee olla keskeistä, ja suurin osa ihmisistä on tähän valmiita. Muutosta on vauhditettava sääntelyllä ja verotuksella. Fossiilisesta energiasta on luovuttava kiireellisesti.
• Nuorten ilmastoahdistus ja tulevaisuushuoli pitää ottaa todesta, koska he joutuvat elämään ilmastokriisin ja luontokadon seurausten kanssa. Nuoret odottavat aikuisilta vastuunkantoa ja tehokkaita toimia. Näin ylläpidetään tulevaisuususkoa. 
• Ihmisen terveyttä ja ympäristön tasapainoa edistävä kasvispainotteinen ruoka tulee saada ensisijaiseksi verotuksen ja resurssiohjauksen keinoin.
  • Ravitsemuksen pohjana toimii planetaarinen lautasmalli (EAT Lancet). 
• Ihmisten liikkumista omalla lihasvoimalla tulee edistää ja auton käytön tarvetta tulee vähentää. Lyhyillä matkoilla tulee edesauttaa liikkumista pyöräillen ja kävellen ja pitkillä matkoilla lisäämällä raideliikennettä.
  • Arkiliikunta parantaa sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä ja vähentää liikkumattomuudesta aiheutuvia kansansairauksia. 
• Terveyenhuollon tulee varautua muuttuvaan tautikirjoon, lisääntyvään pakolaisuuteen ja muihin ympäristökriisin vaikutuksiin.
• Terveydenhuolto on energia- ja materiaali-intensiivinen ala. Ympäristön huomioimisen tulee ohjata toimintaa sekä valtionhallinnossa että hyvinvointialueilla. Terveydenhuollon  oma ympäristökuormitus on saatava pienenemään. On käynnistettävä terveydenhuollon hiilineutraaliuteen v. 2035 tähtäävän tiekartan valmistelu.

• Tärkeää on terveyspalveluiden tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen.
• Digitaaliset palvelut voivat korvata osan lähipalveluista ja vähentää matkustamista.
• Ympäristövastuullinen hankintapolitiikka on tärkeää. Suurin osa terveydenhuollon hiilijalanjäljestä tulee lääkkeiden, materiaalien ja tarvikkeiden tuottamisesta ja kulutuksesta.
• Rakennuslainsäädännöllä ja kiertotaloudella voidaan osaltaan pienentää terveydenhuollon ilmastovaikutuksia. 
• Koulutusta ympäristön ja terveyden yhteyksistä tarvitaan kaikille terveydenhuollon ammattiryhmille.
• Kestävien ja terveyttä edistävien elämäntapojen tukemiseen on ohjattava merkittävästi lisää resursseja.