Lääkärin sosiaalinen vastuu ry

Wienissä vahvistettiin ydinaseet laittomiksi – vielä me tanssimme ydinaseiden haudoilla

Share

Ydinaseilla uhkailu on palannut kansainväliseen politiikkaan. Ukrainan sota on osoittanut, että
olemme kaikki ydinasevaltioiden panttivankeja. Uhkaamalla ydinaseiden käytöllä voi härski johtaja
pitää koko muun maailman varpaillaan ja toimia haluamallaan tavalla ydinaseetonta maata
vastaan.


Kauhun tasapaino on toistaiseksi toiminut yli 70 vuotta. Kukaan ei ole uskaltanut käyttää
ydinaseita toista valtiota vastaan yhteisen tuhon pelossa. Kyse ei kuitenkaan ole ollut vain
loistavasta, toimivasta strategiasta, vaan meillä on ollut myös onni matkassa. Viime
vuosikymmeninä on ollut lukuisia tilanteita, jolloin ydinsota on ollut syttyä vahingossa – milloin
tutka on tulkinnut väärin pilvisitä heijastuvia auringon säteitä, milloin simulaatio-ohjelma on
päätynyt vahingossa varsinaiseen hälytysohjelmistoon. Toistaiseksi ovat vastuulliset ihmiset aina
päätyneet olemaan käynnistämättä todellista hälytystä ja laukaisujärjestelmää. Entä kuinka kauan
voimme luottaa siihen, että kaikkien ydinasevaltioiden johdossa on aina rationaalisesti ajattelevia
päättäjiä, jotka eivät käytä ydinaseita, mikäli heidän oma valtansa on uhattuna.

Ydinasekieltosopimus

YK:ssa 2017 solmittu ydinasekieltosopimus astui voimaan tammikuussa 2021. Nyt sen on
ratifioinut 66 valtiota, ja allekirjoituksia on 86. Kesäkuussa 2022 pidettiin Itävallan pääkaupungissa
Wienissä koronan moneen kertaan siirtämä ydinasekieltosopimuksen osapuolten ensimmäinen
kokous. Sitä edelsi laaja ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons)
kansalaisjärjestöfoorumi, johon osallistui satoja aktivisteja.

Ydinaseiden käytön ja ydinkokeiden uhrit

Ydinaseiden suunnittelemisen, rahoittamisen, valmistamisen, hallussapidon, kuljettamisen, niillä
uhkaamisen ja käytön kieltämisen lisäksi ydinasekieltosopimus sisältää määräyksiä ydinaseiden
käytön, testaamisen ja tuotantoketjun uhrien auttamisesta. Wieniin olikin kokoontunut sekä
japanilaisia atomipommin uhreja, hibakushia jälkeläisineen sekä ydinkokeiden uhreja Nevadasta
Kazakstanin Semipalatinskiin ja Ranskan Polynesiasta Kongon uraanikaivoksiin.

Kokouksen ohjelmaan kuului myös korkeatasoinen symposium Humanitarian Impacts of Nuclear
Weapons, joka oli jatkoa samannimisille vuosina 2013-14 järjestetyille kongresseille. Esityksistä
selvisi mm., ettei pieniä ydinaseita ole olemassakaan. Taktisetkin ydinaseet ovat selvästi
Hiroshiman pommia tuhovoimaisempia, eivät mitään kevyitä kenttäräjähteitä. Monessa
esityksessä puhuttiin ydinkokeiden aiheuttamien säteilyvaikutusten merkittävistä terveysriskeistä
paikallisille väestöille.

Kuvassa maailmalla tehtyjä ydinkokeita.

Huolestuttavinta oli kuulla ydinsodan ilmastovaikutuksista: rajoitettukin ydinsota aiheuttaisi
valtavia tulimyrskyjä, jotka nostaisivat ilmakehään nokea niin paljon, että se himmentäisi
auringonvaloa 30 – 40 % aiheuttaen globaalin ilmaston viilenemisen useilla asteilla. Tämä
heikentäisi ruoantuotantoa dramaattisesti, mistä seuraisi maailmanlaajuinen nälänhätä. Myös otsonikerros vaurioituisi laajoilla alueilla. On selvää, että ydinsotaa ei voi koskaan päästää syttymään, ainoa keino on ennaltaehkäisy.

Virallinen kokous ja tarkkailijat

Loppuviikolla pidettiin varsinainen kieltosopimuksen osapuolten kokous, johon myös
kansalaisjärjestöjen edustajilla oli pääsy. Itävaltalainen asevalvontadiplomaatti Alexander Kmentt
toimii kokouksen koollekutsujana ja puheenjohtajana.


Sopijaosapuolten lisäksi kokoukseen osallistui useita tarkkailijamaita. Suomi ei ole allekirjoittanut
ydinasekieltosopimusta, mutta oli tarkkailijana yhdessä mm. Ruotsin ja Sveitsin kanssa. Merkille
pantavaa on, että myös eräät Nato-maat (Alankomaat, Belgia, Norja ja Saksa) osallistuivat
tarkkailijoina, samoin kuin Yhdysvaltain tärkeä liittolainen Australia. Yksikään Nato-maa ei ole
allekirjoittanut sopimusta, ja Nato suhtautuu siihen kielteisesti. Nato määrittelee itsensä
ydinaseallianssiksi, jolla on mielestään laillinen oikeus pitää hallussaan ydinaseita. Saksa ja Sveitsi
pitivät ydinasekieltosopimusta tärkeänä lisänä aseriisuntapyrkimyksissä, muut tarkkailijamaat
kritisoivat sopimusta, Suomi vaikeni tyystin.

Miten tästä eteenpäin

Ydinasekieltosopimus on nyt joka tapauksessa voimassa ja aiheuttaa paineita myös ydinasemaille
ja Natolle. LSV:n ja suomalaisen rauhanliikkeen tavoitteena on edelleen saada Suomi
allekirjoittamaan sopimus. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää saada päättäjät ymmärtämään,
etteivät ydinaseet tuo turvaa, ainoa tie on ydinaseiden ottaminen pois jatkuvasta hälytystilasta,
niiden määrän vähentäminen ja lopulta hävittäminen – tietysti tasapainoisesti ja tasapuolisesti
kaikkien turvallisuus huomioiden.

Suunnittelimmekin yhdessä IPPNW:n Nato-maiden ja Ruotsin kollegojen kanssa tiivistää
eurooppalaista yhteistyötä keskustelun voimistamiseksi Naton ydinasepelotteesta ja sen vaaroista.

Kongressiin osallistuneita IPPNW:n kollegoita (Ulfat Pradesi Intiasta, kirjoittaja, Bjørn Hilt Norjasta, Ira Helfand Yhdysvalloista ja Marianne Begemann Alankomaista).

Teksti ja kuvat: Kati Juva