Lääkärin sosiaalinen vastuu ry

Laboratoriohankkeen kuulumisia Beninistä

Share

Edellisessä blogissamme (11/2021) kerroimme hankkeen beniniläisen apulaiskoordinaattorin Boris Legban kanssa parempaan veriviljelyyn ja antibioottiherkkyyden testaamiseen keskittyvän kurssimme alkutunnelmista. Kurssille osallistuneet kliinisen mikrobiologian työntekijät säilyttivät innostuksensa läpi koko kolmen viikon kurssin ja olivat hyvin kiitollisia mahdollisuudesta päästä päivittämään osaamistaan. Suomen työelämässä toimiville erilaiset täydennys- ja jatkokoulutustilaisuudet ovat itsestäänselvyys, mutta Beninissä harvinaista herkkua.  ”Training the trainers” periaatteen mukaisesti osa ensimmäiselle kurssille osallistuneista ovat jo järjestäneet lyhyemmän, viikon kurssin uudelle laboranttiryhmälle. Näitä lyhyempiä kursseja on tulossa vielä kaksi lisää alkuvuodesta 2022.

benin, kliininen laboratorio, kehitysyhteistyö, sairaalabakteeri, globaali terveys, LSV, sairaalainfektio, antibioottiresistenssi
Kaisa Haukka Saint Jean de Dieu de Tanguiéta sairaalan henkilökunnan kanssa.

Beninin matkallani loppuvuodesta 2021 pääsin kurssin lisäksi tutustumaan kuuteen kliiniseen laboratorioon keski- ja pohjoisosissa maata, jotka ovat etelän rannikkoseutua köyhempiä alueita. Vierailut osoittivat, että ongelmat laboratorioiden mikrobiologisen testauksen osalta ovat moninaisia. Jotkut laboratoriovastaavat pitivät tilojen varustelun puutteita suurimpana haasteena, toiset taas henkilökunnan koulutuksen ja osaamisen ylläpitämisen puuttumista. Veriviljelyyn tarvittavien kulutustavaroiden, kuten veriviljelypullojen ja bakteerien viljelyalustojen, korkea hinta olivat yleisin syy olla tekemättä veriviljelyitä niissäkin sairaaloissa, joissa oli veriviljelyyn tarvittavat peruslaitteet, kuten kasvatuskaappi ja autoklaavi. Kuitenkin kaikkien haastateltujen henkilöiden, sairaaloiden johtajista ja kliinikoista laboratoriotyöntekijöihin, mielestä kliinisten laboratorioiden mikrobiologisten palveluiden tehostaminen olisi erittäin tärkeää parempien hoitotulosten saavuttamiseksi ja myös luotettavien paikallisten epidemiologisten seurantatulosten tuottamiseksi.

Koulutuksella voidaan edistää potilaiden hoitokäytäntöjä

Suomalaisena hyvinvointiyhteiskunnan kasvattina minulle tuli yllätyksenä, mutta suurimalle osalle maailmasta itsestään selvä seikka, että potilaiden on maksettava kaikki laboratoriotutkimusten kulut itse. Tämä on valitettavasti usein esteenä testien tekemiseen. Lisäksi sairaaloissa joissa ei ole omaa laboratoriota, potilaan on matkustettava antamaan verinäyte toiseen sairaalaan, jopa satojen kilometrien päähän. Tämä ei tietenkään ole mahdollista vakavasti sairaille ihmisille, eikä useille edes taloudellisesti mahdollista. Sairaaloissa on myös maksettava itse lääkkeensä, mikä johtaa siihen, että huonokuntoiset potilaat lähtevät usein sairaalasta jo parin hoitopäivän jälkeen perheen varojen ehtyessä.

Edellisen kaltaiset köyhyyteen liittyvät rakenteelliset ongelmat ovat LSV:n hankkeelle liian suuria ratkottavaksi, mutta meillä on mahdollisuus toimia tilanteen parantamiseksi. Olemme nyt kouluttaneet laboratoriohenkilökuntaa, jotta laboratorioihin saapuvat verinäytteet tulevat testattua entistä luotettavammin ja nopeammin (kts. artikkelit 5/202, artikkeli 9/2021 ja artikkeli 11/2021). Tänä vuonna panostamme myös laboratoriohenkilökunnan ja potilaita hoitavien lääkärien yhteisymmärryksen ja vuoropuhelun parantamiseen, sillä useissa tapauksissa niiden puute estää parhaiden hoitokäytäntöjen toteutumisen. Tässä voimme LSV:n tiiminä näyttää esimerkkiä siitä, kuinka Suomessa eri erityisalojen asiantuntijat kunnioitamme toistemme osaamista ja yhdessä toimimme potilaiden parhaaksi.   

Sairaaloiden mikrobiologiset laboratoriot voivat palvella sairaalaympäristöjen kehittämistä Beninissä laajemminkin. Yleinen hygieniataso sairaaloissa on puutteellinen ja tässä laboratoriot voivat auttaa testaamalla erilaisten pintojen ja välineiden puhtautta sekä esimerkiksi henkilökunnan käsiä. Näin voitaisiin osoittaa erityiset ongelmakohdat ja tehdä kohdennettuja toimenpiteitä hygieniatason parantamiseksi. Huono hygienia johtaa muun muassa synnyttävien äitien ja vastasyntyneiden sairaalaperäisiin bakteeri-infektioihin. Esimerkiksi keisarinleikkaukset ovat Beninissä varsin yleisiä eikä ole harvinaista, että leikkaushaava tulehtuu. Etenkin jos tulehduksen aiheuttaa antibiooteille resistentti sairaalabakteeri, johtaa huono hygienia monien ennen terveiden naisten ja vastasyntyneiden terveyden vakavaan vaarantumiseen. 

kehitysyhteistyö, benin, sairaalabakteeri, antibioottiresistenssi, globaali terveys, kliininen mikrobiologia
Osallistujia veriviljely ja antibioottiherkkyyden testaamisen kurssilta.

Tule mukaan hanketoimintaan torjumaan sairaalainfektioita

Tällä hetkellä Beninin hankeryhmä on laatimassa hakemusta Ulkoministeriölle hankkeen jatkokaudelle 2023-2026. Sen aikana toivomme pääsevämme kouluttamaan hygieniaosaamisessa entistä monipuolisempaa joukkoa työntekijöitä, joiden kaikkien panosta tarvitaan synnytysturvallisuuden parantamiseksi. Suunnitelmamme on kouluttaa lääkäreitä, kätilöitä, sairaanhoitajia, sairaala-apulaisia, siivoojia ja jätehuoltovastaavia. Uuden hankkeen suunnittelutyö on parhaillaan käynnissä, joten ota yhteyttä, jos haluat olla mukana torjumassa bakteeri-infektioiden leviämistä sairaaloissa ja siltä osin turvaamassa beniniläisten äitien ja vauvojen hyvinvointia.     

Teksti: Kaisa Haukka   

Kuvat: Moubarak Liadi