Rauhanjaoston vierailu Suomen ulkoministeriön asevalvontayksikössä
Rauhanjärjestöt vierailivat 22.11. ulkoministeriön asevalvontayksikössä kuulemassa ajankohtaisia asioita liittyen ydinsulkusopimuksen tarkastelukongressiin, joka pidetään tammikuussa New Yorkissa. Alustajana toimi asevalvontasuurlähettiläs Jarmo Viinanen.
Ydinsulkusopimus (Nuclear Non-proliferation Treaty NPT) on v. 1968 solmittu ja 1970 voimaan astunut ydinasesopimusten kivijalka. Sen tavoitteena on ollut estää ydinaseiden leviäminen silloisten viiden ydinasevaltion (Britannia, Kiina, Neuvostoliitto, Ranska ja Yhdysvallat) ulkopuolelle, turvata sopimusosapuolille mahdollisuus ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön sekä edistää ydinaseriisuntaa.
Ensimmäisen pilarin osalta ydinasekerhoon on sittemmin liittynyt neljä muuta maata (Intia, Israel, Pakistan ja Pohjois-Korea), mutta on mahdollista, että ilman sopimusta näitä olisi paljon enemmän. Ydinvoiman rauhanomainen käyttö on laajentunut voimakkaasti (sen toivottavuudesta voidaan toki olla monta mieltä). Sen sijaan ydinaseriisunta ei ole edennyt. Sopimuksen solmimisen aikoihin ja jälkeen kilpavarustelu oli huipussaan, ja vaikka 90-luvulla saavutettiin merkittäviä asearsenaalien vähennystä, on maailmassa edelleen moninkertainen määrä ydinaseita koko ihmiskunnan tuhoamiseksi. Viime vuosina asevarustelu on vain kiihtynyt.
Ydinsulkusopimuksessa ovat mukana kaikki alkuperäiset ydinasevaltiot. Sen sijaan yksikään myöhemmin ydinaseita hankkineista maista ei ole mukana. Tämän hetken ilmapiiri ydinasevaltioiden osalta tuntuu myös olevan, että ydinsulkusopimus antaisi heille legitiimin ja pysyvän oikeuden pitää hallussaan ydinaseita. Esimerkiksi Nato ilmoittaa olevansa ydinaseliitto (Nuclear Alliance) ja pitävänsä kauhun tasapainoa ja siten Naton ydinaseita täysin oikeutettuina. Ja tosiaan Intia ja Pakistan ovat irtisanoutuneet koko sopimuksesta.
Tuleva tarkastelukonferenssi on sikäli kiinnostava, että se on ensimmäinen NPT-kokous ydinasekieltosopimuksen voimaan tulon jälkeen. Ydinasevaltiot, Nato ja muut Yhdysvaltojen ydinsateenvarjon alla olevat maat kuten Japani, Etelä-Korea ja Australia vastustavat tätä sopimusta raivokkaasti. Mikäli EU:n (jossa Nato-maat ovat enemmistönä) kannanottoa tulevasta NPT kongressista on uskominen, on näiden maiden tavoitteena vaieta ydinasekieltosopimus kuoliaaksi. EU:n paperissa ei koko kieltosopimusta mainita ja voi olla, ettei se tule esiintymään myökään NPT:n tarkastelukongressin loppuasiakirjassa – jos sellaista ylipäänsä saadaan aikaan.
Suomi toki tiedostaa ydinasekieltosopimuksen olemassaolon, mutta kun emme (valitettavasti) ole liittyneet siihen, ei sitä näytä olevan tarkoitus tuoda mitenkään erityisesti esiin. Ydinaseasiat pyritään edelleen hoitamaan pelkästään NPT:n kautta.
Keskustelu asevalvontayksikön kanssa sujui kuitenkin hyvässä hengessä, ja erityisen positiivista on, että Suomi todennäköisesti tulee ottamaan viralliseen delegaatioon myös rauhanliikkeen edustajan – ehdotimme Tarja Cronbergia. Tammikuun kokouksessa tulee olemaan tiukat koronarajoitukset, ja kansalaisjärjestöjen osallistumista ollaan merkittävästi rajoittamassa. Suomi on tässäkin onneksi puolustanut järjestöjen osallistumismahdollisuutta.
Teksti: Kati Juva
Kuvassa: Kaisu Kinnunen, Teemu Matinpuro, Outi Hyvärinen, Kati Juva, Anni Lahtinen, Jarmo Viinanen, Johanna Salovaara-Dean, Claus Montonen ja Tarja Cronberg