Kliininen laboratoriodiagnostiikka ja hoidon laatu Beninissä
Laboratorioammattilaiset raportoivat vakavista puutteista Beninin terveydenhuoltojärjestelmässä
Kliinisellä laboratoriodiagnostiikalla on keskeinen rooli potilaan hoidossa. Jos alan periaatteita ja hyviä käytäntöjä ei noudateta, laboratoriotuloksista tulee virheellisiä, mikä voi johtaa epäasianmukaiseen hoitoon. Näissä olosuhteissa terveydenhuollon palveluntarjoajat, kuten sairaalat ja terveyskeskukset, joiden oletetaan pelastavan ihmishenkiä, muuttuvat todelliseksi kuoleman paikoiksi. Maanantaina 8.11.2021 Abomey-Calavin yliopiston URMAPha yksikkö, CeRADIS kansalaisjärjestö ja suomalainen Lääkärin sosiaalinen vastuu ry (LSV) käynnistivät koulutuksen, jonka tavoitteena on jatkokouluttaa kliinisen laboratoriodiagnostiikan asiantuntijoita. Koultuksen saaneet asiantuntijat tulevat jatkokouluttamaan uusia laboratorioammattilaisia ja näin osaltaan parantamaan kliinisen laboratoriodiagnostiikan laatua Beninissä. Tämän kapasiteetin kehittämistoiminnan avajaiskonferenssin synnyttämät keskustelut nostivat esiin monia epäkohtia kliinisen laboratoriodiagnostiikan ja hoidon alalla Beninin terveydenhuollon toimipisteissä. Nämä epäkohdat ovat vakavia ja ne ovat todennäköisesti syynä lukuisiin ihmishenkien menetyksiin. Siksi niihin tulee suhtautua suurella vakavuudella.
Laadukas laboratoriotestaus-koulutusprojekti Beninissä 2021-2022: aloite kliinisen laboratoriodiagnostiikan laadun parantamiseksi Beninissä
LSV, beniniläinen integroitua kehitystä ja solidaarisuutta edistävä kansalaisjärjestö CeRADIS-ONG sekä Abomey-Calavin yliopiston luonnonaineiden sovelletun mikrobiologian ja farmakologian tutkimusyksikön (URMAPha) ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat yhteistyönä käynnistäneet kapasiteetin kehittämisprojektin “Laadukas laboratoriotestaus” Beninissä 2021-2022. Rahoitus hankkeelle on myönnetty Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoista. Hankkeen avulla osallistutaan globaalin mikrobilääkeresistenssin (Antimicrobial resistance, AMR) torjuntaan ja parannetaan kliinisen diagnoosien laatua Beninissä. Erityisesti hankkeen tavoitteena on vahvistaa kliinisen mikrobiologian testauslaboratorioiden asiantuntemusta Beninissä keskittyen erityisesti antibioottiresistenssitestauksiin ja sellaisten resistenttien bakteerien havaitsemiseen, jotka aiheuttavat hengenvaarallisia mikrobi-infektioita verenkierrossa, mukaan lukien sepsis. Osana tätä hanketta järjestetään 8.-26.11.2021 Abomey-Calavin yliopistolla laboratorioasiantuntijoiden kouluttajien koulutus (training of the trainers). Tähän koulutukseen osallistuvat asiantuntijat ovat laboratorioammattilaisia, ennen kaikkea bioanalyytikkoja (biological technicians Benissä käytettävä nimitys), jotka toimivat Beninin terveydenhuoltojärjestelmässä. Koulutuksen avajaiskonferenssissa keskityttiin teemaan “Sepsis: esiintyvyys, diagnoosi ja tärkeimmät haasteet Länsi-Afrikassa ja Beninissä”. Se mahdollisti sepsiksen diagnosointiin ja hoitoon liittyvien tärkeimpien haasteiden arvioinnin Beninissä. Tämän esityksen jälkeen käytiin vilkas keskustelu kliinisen laboratoriodiagnostiikan ja hoidon laadusta Beninissä. Pidetyt puheenvuorot ja jaetut kokemukset osoittivat lukuisia epäkohtia ja puutteita kliinisten laboratoriodiagnoosien ja myös hoidon laadussa Beninissä.
Hygienian puute: Vakava uhka kliinisen laboratoriodiagnostiikan ja hoidon laadulle Beninin sairaaloissa
Hygieniasääntöjen noudattaminen on kliinisen laboratoriodiagnostiikan ja terveydenhuollon laadun olennainen edellytys. Huono hygienia voi olla laboratoriodiagnooseissa monien vääristymien lähde, mikä johtaa virheellisiin tuloksiin ja siten taudin epäasianmukaiseen hoitoon. Hoidon kannalta huono hygienia voi olla todellinen kuoleman aiheuttaja. Se voi johtaa patogeenisten bakteerien tartuttamiseen potilaaseen ja hoitoon liittyviin infektioihin. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan nämä infektiot vaikuttavat miljooniin potilaisiin ympäri maailmaa vuosittain aiheuttaen vakavia sairauksia ja pidentäen terveydenhuollossa vietettyä aikaa. Jotkut laboratorioasiantuntijat, jotka osallistuvat koulutukseen Beninissä, raportoivat vakavista kuolemaan johtavista sepsistapauksista, jotka johtuivat puutteellisesta hygieniasta hoidon aikana. Esimerkiksi hoitajien ja lääkärien käsienpesu on puutteellista kahden potilaan välillä ja lääkelaimennosten tekoon käytetty vesi on voinut olla epästeriiliä. Mikrobilääkeresistenssi on yksi niistä tekijöistä, jotka vaikeuttuvat tai pahentuvat huonon hygienian seurauksia. Jos huono hygienia johtaa potilaan tartuntaan patogeenisilla mikrobikannoilla, jotka ovat vastustuskykyisiä tavallisesti käytetyille mikrobilääkkeille, mikrobi-infektioita on erityisen vaikea hallita resurssiköyhissä maissa, joissa kalliimpia antibiootteja ei ole saatavilla.
Käsienpesu: huonosti hoidettu monissa terveydenhoitolaitoksissa Beninissä – “Kun käsienpesupisteistä tulee kontaminaatiolähteitä”
Keskustelujen aikana osallistujat pohtivat myös käsienpesun ongelmaa. COVID-19-pandemia on johtanut näkyvään käsienpesusta ja sen tärkeydestä tiedottamiseen. Käsienpesupisteet ovat moninkertaistuneet hallinto- ja terveydenhuollon rakennuksissa Beninissä, kuten useimmissa COVID-19-pandemian koettelemissa köyhemmissä maissa. Tämä voisi olla rauhoittavaa tai todistaa hygieniakäytäntöjen parantumisesta, mutta viimeaikaiset Beninissä tehdyt tutkimukset osoittavat päinvastaista ja osoittavat, että jotkut käsienpesupisteet ovat itse asiassa saastumisen lähteitä. AMRIWA (Antimicrobial Resistance in West Africa) on Suomen Akatemian rahoittama monitieteinen tutkimusyhteistyöprojekti vuosina 2018–2022, ja siihen osallistuvat Benin, Burkina Faso ja Mali. Hankkeen tavoitteena on ymmärtää ja hallita paremmin mikrobilääkeresistenssin syntyä ja siirtymistä Länsi-Afrikassa tunnistamalla geeninsiirron tärkeät pisteet ja tuottamalla tietoa sosiaalisista käytännöistä ja tilanteista.
Yksi tämän projektin tutkimustiimin jäsenistä, Dosentti Kaisa Haukka, on myös LSV:n kouluttajana mukana kliinisen laboratoriodiagnostiikan koulutuksessa Beninissä. Hänen mukaansa AMRIWA-projektista saadut tulokset osoittivat käsienpesuun käytetyn veden saastumista bakteereilla ja antibioottiresistenssigeeneillä, mikä on vakava terveysongelma. On välttämätöntä puuttua asiaan. Käsienpesuun käytettävien pesuaineiden laatu tulee tarkistaa. Yleisestä saippualiuosten laimentamisesta tulee luopua ja vesikanisterit pitää puhdistaa ja kuivattaa täyttöjen välissä.
Paljon muita puutteita…
Kliinisen laboratoriodiagnostiikan ja hoidon laadussa on havaittu lukuisia muitakin puutteita, kuten:
– Tiettyjen sairauksien, kuten sepsiksen, esiintyvyyttä koskevien kansallisten asiakirjojen puute
– Näytteiden ottoa ja kuljetusta koskevien ehtojen noudattamatta jättäminen
– Kliinisen laboratoriodiagnostiikan hyvien käytäntöjen noudattamatta jättäminen
– Tiettyjen diagnoosien, kuten veriviljelyn, puutteellinen saatavuus
Tuore tutkimus, joka suoritettiin Beninissä osana “Laadukas laboratoriotestaus” koulutusprojektia osoitti, että vain kuusi laboratoriota tekee veriviljelyitä Beninissä. Nämä 6 laboratoriota sijaitsevat 4 eri maakunnassa, mikä jättää 8 maakuntaa ilman kyseistä diagnostiikkaa. Tutkimuksen tulokset tullaan julkaisemaan kokonaisuudessaan lähitulevaisuudessa.
Strategiset suositukset kliinisen laboratoriodiagnostiikan laadun parantamiseksi Beninissä
Laboratorioalan ammattilaisten ja asiantuntijoiden väliset keskustelut Beninin kliinisen laboratoriodiagnostiikan laadun parantamiseksi johtivat mm. seuraaviin suosituksiin:
– On arvioitava kliiniseen laboratoriodiagnostiikkaan osallistuvien bioanalyytikkojen käytänteitä. Tietoa, asenteita ja käytäntöjä koskevat tutkimukset ja tarkastukset voivat tarjota tällaista tietoa.
– On suoritettava hoitohenkilökunnan (lääkärit, sairaanhoitajat, kätilöt jne.) käytäntöjen auditointi.
– On suoritettava auditointeja, jotta löydetään syyt potilaiden kuolemiin poikkeavissa olosuhteissa. Monet kuolemat johtuvat todennäköisesti lääketieteellisistä hoitovirheistä. Olisi hyödyllistä tehdä tutkimuksia ja ruumiinavauksia, joiden avulla todetaan potilaan todellinen kuolinsyy. Tämä parantaisi käytäntöjä ja rohkaisisi terveydenhuollon ammattilaisia toimimaan paremmin.
– Kliiniseen laboratoriodiagnostiikkaan osallistuvan henkilöstön osaamisen vahvistaminen. “Laadukas laboratoriotestaus” -koulutusprojekti näyttää tietä kouluttamalla 10 laboratorioasiantuntijaa, jotka puolestaan kouluttavat 40 bioanalyytikkoa, jotka tulevat kliinisistä diagnostiikkalaboratorioista, joissa on bakteriologian osasto. Tällaisia koulutuksia on järjestettävä säännöllisin väliajoin.
– Luotava puitteet terveydenhuollon ammattilaisten välistä tiedonvaihtoa ja kuulemista varten. Tarvitaan seminaareja ja työpajoja, jotka kokoavat yhteen kliinisen laboratoriodiagnostiikan ja potilashoidon ammattilaiset. Niiden avulla:
– Parannetaan laboratorioalan ja terveydenhuollon ammattilaisten välistä synergiaa
– Jaetaan kokemuksia
– Keskustellaan diagnoosin ja hoidon sääntöjenvastaisuuksista ja määritetään vastuut
– Kirjataan asianmukaiset suositukset
Kaikki nämä suositukset liittyvät tarpeeseen vahvistaa Beninin terveydenhuollon laadunvarmistusta, mikä edellyttää laboratorio- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta laadunvarmistuksessa, menettelyohjeiden laatimisessa, tarkistuksessa ja validoinnissa sekä tiukemman käytännön työtapojen seurannassa.
Alkuperäinen ranskankielinen teksti Boris Legba 11.11.2021
Käännös, muokkaus ja lisäykset Kaisa Haukka
Kuvat: Kaisa Haukka ja Brice Houmbie