Lääkärin sosiaalisen vastuun Ilmastohaasteeseen vastaa tänään LSV:n järjestökoordinaattori Camilla Lindy.

1. Mitä muutoksia ilmastonmuutos on aiheuttanut elämässäsi 20 viime vuoden aikana?

Talvet ovat muuttuneet sateisimmiksi ja vähälumisimmiksi, tuulet ovat voimistuneet ja kesät tulleet helteisimmiksi. Yksityisautoilu, lentäminen, lihansyönti, energiankulutus ja kuluttaminen ylipäänsä alkoivat jossain vaiheessa tuntua minusta kestämättömiltä elämänvalinnoilta. Oma ympäristötietoisuuteni on muuttunut alun ympäristöahdistuksesta ympäristöaktiivisuudeksi. Tieto lisäsi tuskaa ja koinkin pitkään toivottomuutta ympäristöasioiden suhteen, kunnes päätin lähteä toteuttamaan omaa sanoista tekoihin- ympäristöfilosofiaani.

2. Mitä olet tehnyt ja tulet tekemään ilmastonmuutoksen vuoksi?

Olen siirtynyt jo reilu 10 vuotta sitten kasvispainotteiseen ruokavalioon, kanaa ja mereneläviä syön enää satunnaisesti.  Suosimme lähellä tuotettua luomuruokaa. Satunnaisesti ostamme tuotteita lähialueen biodynaamiselta tilalta. Suosimme kotimaista perunaa riisin sijaan. Kierrätän kaikki kotitaloutemme jätteet, sekajätettä meillä syntyy enää vähän. Ostan lähes kaikki huonekalut ja vaatteet itselleni ja pojalleni käytettyinä. Sähkön ostan sähköyhtiöltä, jolla ei ole mitään kytköksiä ydinvoimaan; sähkö on hiilidioksidivapaata ja tuotettu 100% uusiutuvilla energiamuodoilla. Meillä useampi terraario, joissa valaistustekniikka kuluttaa sähköä sen verran, että kompensoimme sähkönkulutustamme saunan sähkökiukaan hyvin harvalla käytöllä ja kph:n lattialämmityksen pitämisellä minimissään. Meillä myös suhteellisen pieni ja kompakti asunto. Taloyhtiön lämmitysmuoto on keskuslämmitys, emme myöskään omista mökkiä. Pesemme vain täysiä koneellisia astioita ja pyykkiä. Käytämme kestotiskirättejä ja kestokauppakasseja. Pidämme huoneenlämmön suht viileänä talvisin. Kaikki kotimme puhdistusaineet ja vartalonhoitotuotteet ovat biologisesti hajoavia, emme käytä kemikaaleja. Vältämme palmuöljyä sisältäviä elintarvikkeita. Palmuöljyn viljely tuhoaa sademetsiä ja niiden kasvi- ja eläinlajistoa.

Omistan auton, sillä asumme Pohjois-Espoossa, jossa julkiset liikenneyhteydet ovat huonot. Lohduttaudun sillä, että autoni on uusi, pieni ja vähäkulutuksinen ja siinä alhaiset Co2-päästöt, tosin se on bensiinikäyttöinen.  Seuraava autoni on varmaankin biokaasulla kulkeva auto, kunhan niiden hinnat laskevat niin, että niitä on varaa taviksenkin ostaa. Sähköautoa en koe ekologisena, ellei sen tarvitsema sähkö ole tuotettu pelkästään uusiutuvilla energianlähteillä. Käytän autoa kuitenkin vain harkitusti ja esimerkiksi työmatkani Helsinkiin liikun julkisilla. Lentomatkustamista olen tietoisesti vähentänyt ja useimiten matkamme suuntautuvat kotimaan kohteisiin.

Lähdin myös mukaan oman asuinalueeni ympäristöyhdistykseen, jossa pääsen konkreettisesti toimimaan ympäristön hyväksi. Olen mm järjestänyt vieraslajien torjuntatalkoita. Olen myös pyrkinyt siirtämään jälkipolville kiinnostuksen planeettamme tilaa kohtaan ja pyrkinyt kasvattamaan pojastani ympäristötietoisen nuoren miehen, jolla on halu suojella luontoa ja elämää kaikissa muodoissaan. Yhteinen harrastuksemme on kotipuutarhamme rakentaminen pölyttäjäystävälliseksi. Emme luonnollisesti käytä kemiallisia lannoitteita emmekä -torjunta-aineita puutarhassamme.

Metsänomistajana pyrin kasvattamaan metsääni kestävällä kasvatuksella; täystiheänä, harvennuksia ja hakkuita välttäen. Metsä sitoo sitä enemmän hiiltä, mitä enemmän siinä on kasvuikäistä puuta. Jouluisin emme kaada kuusta metsästä, vaan meillä on sen sijaan kotona useampi huonekuusi ympärivuoden, jotka jouluna koristelemme. Minusta puiden kaataminen joulun takia on tarpeetonta.

Olen äänestänyt lähes kaikissa vaaleissa ja tärkeänä kriteerinä ehdokkaan valinnassa olen pitänyt sitä, että ehdokkaallani  on konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja että hän on niihin sitoutunut. Samoin ehdokkaani puolueen ilmastopoliittinen ohjelma on tärkeä.

3. Mitä yhteiskunnallisia muutoksia pitää mielestäsi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

On selvää, että yksilön vapaaehtoiset ekoteot eivät pelasta maailmaa yli 1,5 asteen lämpötilan nousulta. Muutokseen tarvitaan tiukempaa lainsäädäntöä, mm. lentomatkustamisen kovempaa verottamista (lentovero, hiilivero tai öljyvero), säätämällä pakolliseksi lentomatkustuksen päästöjen kompensointi erilaisten kompensaatio-ohjelmien kautta. Näistä esimerkkinä kotimainen hiilipörssi, jossa ilmakehän hiiltä sidotaan takaisin Suomen soihin. Lentolipun Helsingistä Keski-Eurooppaan voi saada halvemmalla kuin junamatkan Keski-Suomeen. Lentämisestä yksinkertaisesti täytyy tehdä kalliimpaa. Fossiilisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen valmistus ja käyttö tulee lopettaa siirtymäajan puitteissa.

Hallitusten tulee maailmanlaajuisesti tehdä yhteistyötä hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi ja mielellään jo vuoteen 2030  mennessä, ( eikä 2050) sillä nykytoimin 1,5 asteen raja ylittyy jo joskus vuosien 2030 ja 2052 välillä. Esimerkiksi Costa Rica aikoo olla maailman ensimmäinen hiilineutraali maa jo vuonna 2021. Ja jos suunta ei muutu, myöhemmin edessä on yli kolmen asteen lämpötilan muutos. Metsien hakkuita tulee vähentää radikaalisti maailmanlaajuisesti, sillä metsät toimivat hiilinieluina. Hakkuiden sijaan tulee päinvastoin istuttaa lisää metsää. Metsää tarvitaan IPCC:n mukaan maapallolle noin Euroopan verran lisää, jos lämpötilan nousu halutaan pitää alle 1,5 asteen. Yli 600 000 suomalaista omistaa jo nyt vähintään kaksi hehtaaria metsää. Heille tulisi kertoa, miten he voivat vaikuttaa metsänhoidollisilla toimillaan metsiensä hiilinielun maksimoimiseen. Ja ne, jotka eivät metsää omista, voisivat ostaa palan arvokasta luonnontilaista ikimetsää suojeltavaksi. Samoin soiden ojituksista tulee luopua. Viljelysmaiden käyttö hiilinieluina tulee ottaa agendalle, maaperän hiilensitomiskyvystä  on jo saatu hyviä tutkimustuloksia. Etätyö tulisi ottaa laajemmin käyttöön aloilla, joissa se on mahdollista. Liikkumisesta syntyviä päästöjä saataisiin näin vähennettyä.

Ruokavaliomme tulee muuttua kasvispainotteiseksi lihan kulutuksen sijaan. Lähellä tuotettuja ja luomuviljeltyjä tuotteita tulee suosia. Tuotteiden kuluttamisen sijaan tulee siirtyä palveluiden kuluttamiseen ja kiertotalouteen. Ostoskeskuksiin tulee avata  liikkeitä, jotka myyvät kierrätettyjä ja kunnostettuja vaatteita ja hyödykkeitä. Talouskasvuajattelun sijaan täytyy siirtyä kestävän kasvun-ajatteluun. Nykymuotoisesta kotitalouksiemme muovin kierrätyksestä on tehtävä helpompaa. Kaikki muovi, ei vain osa, tulee voida kierrättää tulevaisuudessa uusien teknologioiden ja lajitteluprosessien myötä. Kaikki ruokalat ja ravintolat tulee velvoittaa kierrättämään kaiken jätteensä, erityisesti biojätteen, ja lahjoittamaan/myymään hävikkiruuat eteenpäin. Esimerkiksi pikaruokaloissa kaikki jäte kerätään yhä samaan jäteastiaan. Kaikista rakennuksista tulee tehdä energiatehokkaita, aurinkopaneeleja tulee hyödyntää yhä enemmän ja lämmityksessä siirtyä esim maalämpöön. Annetaan toisillemme lahjaksi aikaa, elämyksiä ja palveluita tavaran sijaan. Luomuviljelyalaa tulee kasvattaa huomattavasti nykyistä suuremmaksi. Vähennetään verkkokauppaostoksiamme maista, joissa valmistus halpaa ja jonne teollisuus ja päästöt keskittyneet, pyritään tukemaan kotimaista tuotantoa. Kaikki julkinen liikenne pitäisi olla maksutonta, ainakin isommissa kaupungeissa. Uusimpien elektroniikkatuotteiden tulisi olla energiatehokkainta A-luokkaa, muista luokista tulisi luopua.

Muistetaan äänestää aktiivisesti ensi kevään eduskuntavaaleissa. Sillä on iso merkitys keitä eduskunnassamme istuu seuraavat neljä vuotta. Suomi on ensi vuoden jälkipuoliskon EU:n puheenjohtajamaa, joten seuraavalla hallituksella on poikkeuksellinen tilaisuus vaikuttaa siihen, kuinka kunnianhimoisia EU:n ilmastolinjaukset ovat.