LSV Tiedote 4/2018 Rauha: Asevelvollisuuden muutoksen tuulet Suomessa

ASEVELVOLLISUUDEN MUUTOKSEN TUULET SUOMESSA

Asevelvollisuus Suomen sotilaallisen puolustuksen näkökulmasta, sukupuolineutraali asevelvollisuus Norjan mallin mukaisesti ja asevelvollisuuden haastajat olivat aiheina Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) syyskuisessa seminaarissa. Kansalaisten maanpuolustustahto on vahva ja asepalvelukseen hakeutuu entistä enemmän naisia. Kuinka sukupuolineutraali asevelvollisuus vaikuttaa puolustukseen?

Keskustelu asevelvollisuudesta ja sen sukupuolittuneisuudesta sai jatkoa järjestöjen edustajien ja puolustusvoimien yhteisessä tilaisuudessa. Asevelvollisuus haasteiden edessä? –seminaarissa käsiteltiin rauhaa, sukupuolta ja yleistä asevelvollisuutta. Puolustusvoimien mukaan naiset voivat suorittaa asepalveluksen kaikissa aselajeissa maa-, meri- ja ilmavoimissa. Onko sukupuolella väliä ja tulisiko Suomen ottaa mallia Norjan sukupuolineutraalista mallista? Armeijan puheenvuorojen lisäksi vaihtoehtoisia asevelvollisuusmalleja esittivät siviilinäkökulmasta turvallisuuspoliittinen ajatushautomo Elisabeth Rehn Bank of Ideas ry ja rauhanjärjestö Sadankomitea.

Seminaarissa käsiteltiin maanpuolustuksen sopeutumista muuttuvaan asevelvollisuuden ympäristöön sukupuolen näkökulmasta. Puolustusvoimien koulutuspäällikkö, prikaatinkenraali Jukka Sonninen, kertoi Suomen varusmiespalveluksen vetävän puoleensa yhä enemmän naispuolisia hakijoita. Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen voi hakea kerran vuodessa. Ennätyksellinen määrä, 1516 naista, haki armeijaan tänä vuonna. Edellisvuosina luku on ollut 500–600.

Tasa-arvoisen palveluksen mukaan naisten koulutus ei eroa miesalokkaiden vastuista tai mahdollisuuksista. Sonnisen mukaan naiset ovat kiinnostuneita johtajakoulutuksesta. – Asevelvollisuus elää ajassa, puolustus ei ole uhrattavissa. Kaikille ihmisille on meillä tarvetta, Sonninen kommentoi lisäten naisten reservimäärän olevan jo 7900. Norjassa asevelvollisuuslain uudistuksen tavoitteena on kasvattaa naisten osuutta armeijassa yli 20 prosentin.

TASA-ARVOA JA VALIKOINTIA NORJASSA

Norjassa on ollut sukupuolineutraali valikoiva asepalvelus vuodesta 2015, kutsunnat ovat koko ikäluokalle. Asepalvelukseen on tunkua, hakijoista noin joka kuudes valitaan asepalvelukseen. Kutsunnat ovat naisille pakolliset, mutta asepalveluksen suorittaminen on vapaaehtoista.

Norjassa naiset ovat saaneet hakea vapaaehtoiseen asepalvelukseen vuodesta 1977 lähtien. Naiset ovat vahvasti edustettuina aktiivipalveluksessa: naisia on 1400 eli 12 prosenttia noin 16 000 armeijan työntekijästä mukaan lukien useita kenraaleita. Norjalainen kenraali Kristin Lund on edennyt kansainvälisellä uralla merkittävään YK-tehtävään. Norjan sukupuolineutraali asevelvollisuus on Suomen puolustusasiamies, everstiluutnantti Janne-Pekka Sarpoman mukaan pysynyt sekä naiset että miehet huomioivana.

– Kaikki mitä näette, on se mitä on olemassa, Sarpoma käänsi norjasta suomeksi kuvaillessaan norjalaisten maanpuolustustavoitetta.

Kolme vuotta Norjassa Suomen puolustusasiamiehenä työskennellyt Sarpoma ei huomannut kenttätutkimuksen aikana naisten kokevan seksuaalista häirintää yhteisissä tuvissa, mutta ainakin aikaisemmin asenteellista sanallista kohtelua naisia kohtaan on esiintynyt. – Naisella tulee olla jonkin verran rintakarvoja, Sarpoma sanoo kuulleensa minkälainen nainen pärjää armeijassa.

HAASTAJIEN PUHEENVUORO – LUOVUTAAN KUTSUNNOISTA

Onko vapaaehtoinen asepalvelus toimivampi malli ja turvaako se maan kokonaisturvallisuuden paremmin? Asevelvollisuuden haastajina olivat Elisabeth Rehn Bank of Ideas ry:n puheenjohtaja KaisaMaria Tölli ja Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen. Joukkokokonaisuuden tuottaminen voi olla vanhentunut malli nykypäivän maanpuolustuksessa, joten haastajat esittelivät omien malliensa mukaisia ideoita ja kehitysehdotuksia. Tunteita herättävästä aiheesta huolimatta keskustelu ja aika salissa jaettiin tasapuolisesti yhteiskunnallisen vaikuttamisen osapuolille.

Riippumattoman turvallisuuspoliittisen ajatushautomo Bank of Ideasin puheenjohtajan mukaan yhteiskunta ei hyödynnä resurssejaan tehokkaasti, sillä esimerkiksi kaikkia motivoituneita ei osallisteta palvelukseen. Yhdistyksen ideoiman kansalaispalvelusmallin etuina ovat kokonaisturvallisuuden edistäminen, osallistavuus, yhdenvertaisuus ja kustannustehokkuus. Sähköinen esivalintakirje lähetettäisiin koko ikäluokalle, ja kansalaispalveluksen suorittajat saisivat tuloistaan verovähennyksen. Jatkoselvityksen teemoina esille nousivat talous, varautumispalvelus, varaamisrekisteri ja totaalikieltäytyjät.

Sadankomitean mallia esitelleen Lahtisen mukaan nykyinen järjestelmä on sekä epätasa-arvoinen että tehoton. Vapaaehtoisuus ja valintakokeet takaavat sen, että koulutettavat ovat motivoituneita ja sotilastehtäviin soveltuvia. – Laaja asevelvollisuus on myös ihmisoikeusongelma, jonka takia Suomessa on mielipidevankeja, hän lisäsi.

Bank of Ideas, Kansalaispalvelus kokonaisturvallisuuden tueksi –selvitys (23.5.2018) on luettavissa: https://www.bankofideas.fi/raportit/

Anna-Maria Tukiainen

LSV:n viestintäharjoittelija