Helsingin yliopiston päihdelääketieteen professori Kaarlo Simojoki vastaa LSV:n  kysymyksiin potilastietojen luovuttamista koskevasta lakiuudistuksesta, joka on Helsingin Sanomien mukaan menossa eduskunnan käsittelyyn.

1. Mitä ajatuksia tieto tekeillä olevasta lainmuutoksesta arkaluontoisten potilastietojen luovuttamiseksi poliisille sekä siitä, että lääkärit ilmoittaisivat potilastietoja poliisille nykyistä laajemmin, Sinussa herättää? 

Hämmennystä. Tuntuu, että lääkärin rooli on muuttumassa asia kerrallaan kerrallaan erilaiseksi kuin mitä perinteisesti mielletään: auttajasta valvojaksi. Luottamukselliseen hoitosuhteeseen kuulu monenlaisia arkoja, vaikeita ja hävettäviäkin asioita, joista pitää voida keskustella ilman, että molemmat joutuvat miettimään onko tämä nyt ilmoitettava poliisille. Tuntuu, että tätä asiaa on valmisteltu taas kapeasta näkökulmasta ilman riittävää arviointia siitä ovatko haitat isommat kuin oletetut hyödyt.

2. Jos olet sitä mieltä, että aloitetta ei pitäisi viedä eteenpäin, perustele kantasi.

Ei pitäisi viedä tässä muodossa ja aikataulussa eteenpäin. On selvää etteivät lääkärit voi olla irrallaan yhteiskunnasta ja sen oikeusjärjestelmästä. Luottamuksellinen hoitosuhde on kuitenkin niin tärkeä, ettei sitä tule rajoittaa kevyin perustein, sillä se saattaa nostaa kynnystä hakea apua. Mielestäni tätä ei ole arvioitu riittävästi. Lisäksi minulla on erityinen huoli siitä kohtelisiko tämä muutos eri potilasryhmiä eriarvoisesti: ilmoitettaisiinko huoli vakavasta rikoksesta tatuoidun miehen kohdalta helpommin kuin pukumiehen? Joutuisivatko siis jälleen mielenterveys- ja päihdepotilaat huonompaan asemaan heihin liittyvien stigmojen vuoksi?