Blogi, Tiina Wallden 12.6.2017

Lääkärin Sosiaalinen Vastuu Ry on toiminut 35 vuotta. LSV perustettiin rauhantyöhön ydinsodan uhatessa. Lääkärin Sosiaalinen Vastuu Ry:n tavoite on ”edistää lääkärikunnan valveutuneisuutta ihmiskuntaa koskevissa eettisissä ja sosiaalisissa kysymyksissä sekä omalla toiminnallamme edistää turvallista elinympäristöä, tasa-arvoa ja rauhaa.” Nyt 35 vuotta myöhemmin ydinsodan uhka on jälleen suurentunut, ja maapallon elintila on muuttumassa ilmastokriisin myötä. Mielestäni on aika ottaa seuraava askel. Maailman tulevaisuutta uhkaa liiallinen kuluttaminen. Lääkärin Sosiaalinen Vastuu Ry voisi jälleen olla edelläkävijänä toimimalla esimerkkinä ylikuluttamista vastaan ja ottamalla asiaan kantaa julkisesti.

Worldwatch -instituutin vuosiraportin aiheena oli jo vuonna 2010 kuluttaminen (Raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa: kulutuskulttuurista kestävään elämäntapaan 2010). Vuosiraportin artikkelissa Erik Assadourian sanoo, että ”sivilisaation romahtaminen voidaan estää vain muuttamalla kulttuurisidonnaisia toimintatapoja. Tämä edellyttää luopumista selviönä pidetystä kuluttajuudesta, jossa elämänsisältöä, tyydytystä ja hyväksyntää haetaan kuluttamalla.” Assadourianin mukaan kuluttajuus on korvattava kestävään elämäntapaan keskittyvällä uudella toimintakulttuurilla. ”Se tarkoittaa ihmisten ja yhteiskunnan valintoja, joista koituu luonnolle mahdollisimman vähän haittaa tai jotka mieluiten elvyttävät maailman ekosysteemejä. Tällainen muutos vaikuttaa voimakkaasti ihmisten maailmankuvaan ja toimintatapoihin. Muutos on perinpohjaisempi kuin uuden teknologian omaksuminen tai poliittinen ohjelma. ”

Suomalaiset kuluttavat oman osansa maailman luonnonvaroista noin nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin. Vuonna 2017 suomalaisten ylikulutuspäivä oli 3.huhtikuuta (Suomen Luonnonsuojeluliitto). Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon vuotta kohden lasketun biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Ylikulutuspäivä tulee vuosivuodelta aikaisemmin. Suurin syy tähän on se, että kulutuksen jatkuva kiihtyminen kasvattaa hiilijalanjälkeämme.

Tekeekö talouskasvu meidät onnellisiksi? Tutkimusten mukaan ihmisten onnellisuus kehittyneissä maissa ei ole lisääntynyt BKT:n kasvun myötä 1950 -luvun jälkeen (Victor).Siitä huolimatta talouskasvusta on tehty hyvinvoinnin edellytys. Joka päivä kuulemme uutisissa talouskasvun välttämättömyydestä. Kauppatieteen tohtori ja talouskulttuurintutkija Paavo Järvensivun mukaan taloustieteilijöiden valtavirta on sitä mieltä, että talouskasvu ei ole riippuvainen maapallolla olevista resursseista (Järvensivu). Olemmekaikki yhtä mieltä siitä, että mitkään ympäristön resurssit eivät riitä kattamaan meidän länsimaisten ihmisten nykyistäkään kulutusmäärää, saati sen lisääntymistä.

Monet uskovat, että ratkaisu löytyy uusista keksinnöistä eikä kenenkään tarvitse muuttaa omaa elämäntapaansa. Suomalaisten filosofien Antti Salmisen ja Tere Vadénin mielestäöljy runsaana ja tuotantokustannuksiinsa nähden tehokkaana energianlähteenä on vaikuttanut arkiajatteluumme. Suhteellisen halvan ja helposti liikuteltavan öljyn myötätalouden huima kasvu on ollut mahdollista viimeiset 150 vuotta. Fossiilisten polttoaineiden aikaansaamaa poikkeustilaa on erehdytty pitämään normaalina.(Salminen & Vaden). Nyt olemme lähellä öljyn tuotantopiikkiä ja helpon energiamuodon saatavuus ja edullisuus eivät ole enää itsestäänselvyyksiä.

Englantilainen ekologisen taloustieteen professori Tim Jackson on lausunut : ”Hankimme rahaa, jota meillä ei ole, jotta voimme ostaa tavaroita, joita emme tarvitse, jotta voimmetehdä vaikutuksen ihmisiin, joista emme välitä”.

Vastikään ilmestyivät kaksi ensimmäistä numeroa Rockefeller säätiön ja Lancetin yhteisjulkaisusta The Lancet Planetary Health. Julkaisun ensimmäisessä numerossa tuodaan esille, että ihmiskunta on maailmanlaajuisen ympäristönmuutoksen merkittävin aiheuttaja. Ihmisten toiminta on muovannut planeettamme. Luonnonresurssien kuluttaminen on mahdollistanut yhteiskuntiemme ja terveytemme kehittämisen. Kestävä raja on kuitenkin saavutettu ja planeettamme on suuressa vaarassa. Lajit ovat sukupuuton partaalla.Ympäristönmuutokset ilmastossa, vedessä, maalla ja ekosysteemeissä häiritsevät elämänmuotoja, mistä seuraukset näkyvät omassa terveydessämme ja hyvinvoinnissamme. Julkaisun viesti on selvä: meidän on muutettava ajatteluamme ja sen myötä toimintaamme tällä planeetalla.

Ihminen tarvitsee lajina puhdasta ilmaa ja vettä, luonnollisen ruokavalion ja mikrobiympäristön, suojaa ilmaston ääri-ilmiöitä ja liiallista säteilyä vastaa, riittävän määrän liikuntaa ja unta. Tarvitsemme myös tukea antavan ihmisverkoston, kiinnostavan ja kauniin ympäristön ja mahdollisuuden oppimiseen ja lepoon (Capon).

Toisten ihmisten elinolosuhteet ovat heikentyneet samanaikaisesti, kun miljoonat ihmiset ovat päässeet köyhyydestä. Monet miljoonat ihmiset tuottavat ja kuluttavat enemmän kuin tarvitsevat. Tällä ylikuluttamisella on valtavat haittavaikutukset ympäristölle ja terveydelle (Rüegg et al).

Yksinkertaisena esimerkkinä liikakulutuksesta on ihmisten ruokaympäristön muuttuminen. Ruuan hankinta kehittyneissä maissa on muuttunut helpommaksi,valikoima on runsastunut ja ruoka on tiheäenergistä samalla, kun ruoan hinta on laskenut. Päivittäisen energian saanti on lisääntynyt, vaikka kulutus on vähentynyt. Ihmisten ylipaino lisääntyy (Mustajoki).

Jos kaikki ihmisen luonnolle aiheuttamat muutokset halutaan pelkistää yhteen syyhyn, se on ihmisen liikaa luonnonvaroja kuluttava elämäntapa.

Ehdotan, että Lääkärin Sosiaalinen Vastuu ry ottaa tehtäväkseen sekä ihmisiä että maapalloa sairastuttavan kulutuksen vähentämisen.

 

Lähteet :

Raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa: kulutuskulttuurista kestävään

elämäntapaan, Gaudeamus, 2010

Alkuteos: State of the World 2010 (Worldwatch Institute, 2010

Järvensivu Paavo. Rajattomasti rahaa niukkuudessa ISBN: 978-952- 01-1378- 0.Like 2016J

Salminen Antti, Vadén Tere. Energia ja kokemus. ISBN: ISBN 978-952- 5503-75- 3.

Eurooppalaisen filosofian seura ry / niin & näin 2013

Jackson Tim. Hyvinvointia ilman kasvua. Rajallisen planeetan taloustiede. HS-kirjat 2011.

https://www.youtube.com/watch?v=IUH29DnEXfA&t=930s Peter Victor: What’s the

Difference Between Growth and Prosperity?

Mustajoki Pertti. Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta.

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2015;131(15):1345-52

The Lancet Planetary Health

Volume 1, Issue 1, April 2017, Pages e1

Capon a. Harnessing urbanisation for human wellbeing and planetary health. The Lancet

Planetary Health. Vol 1, Issue 1 April 2017 , Pages e6-e7

Rüegg S et al. Expectations for a new WHO Director General: health in a rapidly changing

environment. Lancet Planetary Health May 2017, vol 1, pages e44-e45