Mitä hyvää (1) näet nyt kaavaillussa SOTE-uudistuksessa, entä mikä huolestuttaa (2)?

SOTE-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet painottivat tasa-arvoa, palveluiden integraatiota, rahoitusvastuun ja monikanavamallin järkeistämistä sekä pitkäntähtäimen kustannusten hallintaa. Nämä ovat tärkeitä tavoitteita. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden parantamisen tavoitteet ovat myös positiivisia.

Huolestuttavinta SOTE-uudistuksessa on se, että keinot eivät suurelta osin vastaa tavoitteita, vaan ovat usein näille vastakkaisia tai luovat uusia ongelmia. Erityisen huolestuttavaa kansainvälisen terveyspolitiikan näkökulmasta on yhtiöittämisvelvoite sekä laajaan valinnanvapauteen ja kilpailuun kohdennetut poliittiset tavoitteet, jotka eivät nouse Euroopan Unionin velvoitteista, mutta vievät terveydenhuollon sisämarkkinavelvoitteiden piiriin. Rahastuksen mahdollisuudet kansainvälisille toimijoille ovat suuret ja jos huonosti käy, jumiudutaan myös kansainvälisten sitoumusten kautta yhä vahvemmin markkinaehtoiseen ja entistä kalliimpaan, eriarvoisempaan ja sirpaloituneeseen palvelujärjestelmään. Huolta nostaa myös kansanterveyden, opetuksen, tutkimuksen, katastrofivalmiuden sekä kansalaisjärjestöjen ja ei voittoa tuottavien säätiöiden asema. Oman haasteensa tuovat toisaalta potilastietojen yksityisyyden varmistaminen sekä liikesalaisuuksien merkitys tiedonsaannille, kiinteistöihin ja investointeihin kohdentuvat rahoitusjärjestelyt, verojärjestelyt, työntekijöiden asema, nk. kerman kuorinta palvelutuotannossa, potilaiden aseman eriytyminen yhä vahvemmin maksukyvyn mukaan sekä valinnan mahdollisuuksien rajoittuminen kansainvälisten ketjujen välille.